Oppimisympäristön kehittäminen metallialalla : Case-esimerkkinä Salon seudun koulutuskuntayhtymän saneeraus- ja uudisrakennushanke
Sundberg, Tom (2014)
Sundberg, Tom
Hämeen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403183284
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403183284
Tiivistelmä
Salon Seudun Koulutuskuntayhtymässä on aloitettu mittava saneeraus- ja uudisrakennushanke. Hankkeessa luodaan kaikki koulutusalat kattava, yhtenäinen ammatillisen koulutuksen kampus vuoteen 2020 mennessä. Nykyiset rakennukset ovat jo vanhoja, huonokuntoisia ja ahtaita. Yli viidenkymmenen toimintavuoden aikana sekä oppilasmäärät että opetusalat ovat lisääntyneet. Tästä on seurannut toiminnan hajaantuminen ja lisätilojen vuokraustarve. Uudessa pitkäntähtäimen tilasuunnitelmassa kuntayhtymän toiminta keskitetään kampusalueelle ja siellä kolmeen lähellä toisiaan sijaitsevaan oppilaitoskokonaisuuteen.
Hankkeessa luodaan yhteinen osaamiskeskus metallialalle. Tässä opinnäytetyössä on tavoitteena kerätä tietoa ja löytää vastauksia osaamiskeskuksen suunnittelun tueksi. Ammatti- ja aikuisopiston metallialan opettajien näkemyksiä kartoitettiin haastattelututkimuksen avulla. Haastateltavilta tiedusteltiin, millaisia odotuksia he asettavat oppimisympäristölle, miten he kehittäisivät nuoriso- ja aikuiskoulutuksen yhteistyötä sekä miten heidän mielestään opetusta ja oppimista tulisi kehittää.
Opinnäytetyössä avataan teoreettinen näkökulma nykyaikaisesta koulurakennuksesta työ- ja opiskeluympäristönä ja kuvataan koulurakennuksen ideaalimalli rakenteineen. Empiiristä toteutusta ohjaa teoreettisesta esiymmärryksestä johdetut teemat. Tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen teemahaastattelu ja haastateltaviksi valittiin ydinjoukko metallialan opettajia ja kouluttajia kohdeorganisaatiosta.
Yhteisessä osaamiskeskuksessa nuoret hyötyisivät kokeneiden ammattilaisten tarjoamasta roolimallista sekä yhdistyneen opettajakunnan tuomasta monipuolisesta opetuksesta. Taloudellinen hyöty syntyisi koneiden ja laitteiden yhteishankinnoista. Nuorten ja aikuisten koulutuksen yhdistäminen ei tule onnistumaan ongelmitta. Aikuisten ennakkoluuloihin nuoria kohtaan on varauduttava. On löydettävä koulutusta ryhdittävät pelisäännöt. Työsaliympäristöjen kehittämiseen todellisiksi oppimisen ympäristöiksi on panostettava.
Hankkeessa luodaan yhteinen osaamiskeskus metallialalle. Tässä opinnäytetyössä on tavoitteena kerätä tietoa ja löytää vastauksia osaamiskeskuksen suunnittelun tueksi. Ammatti- ja aikuisopiston metallialan opettajien näkemyksiä kartoitettiin haastattelututkimuksen avulla. Haastateltavilta tiedusteltiin, millaisia odotuksia he asettavat oppimisympäristölle, miten he kehittäisivät nuoriso- ja aikuiskoulutuksen yhteistyötä sekä miten heidän mielestään opetusta ja oppimista tulisi kehittää.
Opinnäytetyössä avataan teoreettinen näkökulma nykyaikaisesta koulurakennuksesta työ- ja opiskeluympäristönä ja kuvataan koulurakennuksen ideaalimalli rakenteineen. Empiiristä toteutusta ohjaa teoreettisesta esiymmärryksestä johdetut teemat. Tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen teemahaastattelu ja haastateltaviksi valittiin ydinjoukko metallialan opettajia ja kouluttajia kohdeorganisaatiosta.
Yhteisessä osaamiskeskuksessa nuoret hyötyisivät kokeneiden ammattilaisten tarjoamasta roolimallista sekä yhdistyneen opettajakunnan tuomasta monipuolisesta opetuksesta. Taloudellinen hyöty syntyisi koneiden ja laitteiden yhteishankinnoista. Nuorten ja aikuisten koulutuksen yhdistäminen ei tule onnistumaan ongelmitta. Aikuisten ennakkoluuloihin nuoria kohtaan on varauduttava. On löydettävä koulutusta ryhdittävät pelisäännöt. Työsaliympäristöjen kehittämiseen todellisiksi oppimisen ympäristöiksi on panostettava.