Laitoshoidossa olevan ikääntyneen ravitsemus eräässä Varsinais-Suomessa sijaitsevassa hoitokodissa
Grönman, Saara (2013)
Grönman, Saara
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403143166
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403143166
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida MNA-mittarin seulontaosuuden avulla tutkimukseen osallistuneiden asukkaiden ravitsemustilaa eräässä Varsinais-Suomessa sijaitsevassa hoitokodissa. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten Valtion ravitsemusneuvottelukunnan laatimat ikääntyneiden ravitsemussuosituksien energian- ja proteiinin saanti toteutuvat kyseisten asukkaiden kohdalla. Ikääntyneille laadituissa ravintoainesuosituksissa on määritelty eri ravintoaineiden saantisuositukset. Tavoitteena oli teorian ja tutkimustulosten avulla kehittää kohdeorganisaation asukkaiden ruokailua ja ravitsemusta.
Tutkimuksessa käytettiin määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineiston keräämiseen käytettiin ruokailun seurantalomaketta, jota hoitajat täyttivät viiden asukkaan kohdalla kolmen päivän ajan. Lisäksi opinnäytetyössä käytettiin ravitsemukseen liittyvää mittaria, Mini Nutritional Assessment -testiä. Ruokien energian ja proteiinin saantilaskelmissa hyödynnettiin Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Internetsivujen Fineli-palvelua, jossa on laskettu ruokien ja elintarvikkeiden keskimääräisiä ravintosisältöjä. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2013.
Tuloksia verrattiin ikääntyneille laadittuihin ravitsemussuosituksiin. Ruokailun seurannan tutkimustuloksena vain yhdellä asukkaalla viidestä täyttyi päivittäinen energiantarve ja kaksi asukasta sai tarpeeksi proteiinia ruokavaliostaan. MNA-mittarin seulontaosuudessa kahdella asukkaalla oli normaali ravitsemustila ja kolmella riski aliravitsemukselle oli kasvanut. Näille kolmelle asukkaalle olisi suositeltavaa tehdä MNA-testi kokonaisuudessaan.
Jatkossa olisi tarpeen kiinnittää huomiota ravitsemustilan arviointiin ja sen kehittämiseen. Ravitsemustilan arviointi tulisi tehdä säännöllisesti. Tulevaisuudessa voitaisiin myös tutkia, saavatko asukkaat ravinnostaan energian ja proteiinin lisäksi tarpeeksi nesteitä, kuitua ja D-vitamiinia. Kiinnostavaa olisi myös saada tämän kaltaisia tutkimuksia lisää eri ikääntyneiden palveluasunnoista sekä kotona asuvista ikääntyneistä ja verrata tuloksia keskenään.
Tutkimuksessa käytettiin määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineiston keräämiseen käytettiin ruokailun seurantalomaketta, jota hoitajat täyttivät viiden asukkaan kohdalla kolmen päivän ajan. Lisäksi opinnäytetyössä käytettiin ravitsemukseen liittyvää mittaria, Mini Nutritional Assessment -testiä. Ruokien energian ja proteiinin saantilaskelmissa hyödynnettiin Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Internetsivujen Fineli-palvelua, jossa on laskettu ruokien ja elintarvikkeiden keskimääräisiä ravintosisältöjä. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2013.
Tuloksia verrattiin ikääntyneille laadittuihin ravitsemussuosituksiin. Ruokailun seurannan tutkimustuloksena vain yhdellä asukkaalla viidestä täyttyi päivittäinen energiantarve ja kaksi asukasta sai tarpeeksi proteiinia ruokavaliostaan. MNA-mittarin seulontaosuudessa kahdella asukkaalla oli normaali ravitsemustila ja kolmella riski aliravitsemukselle oli kasvanut. Näille kolmelle asukkaalle olisi suositeltavaa tehdä MNA-testi kokonaisuudessaan.
Jatkossa olisi tarpeen kiinnittää huomiota ravitsemustilan arviointiin ja sen kehittämiseen. Ravitsemustilan arviointi tulisi tehdä säännöllisesti. Tulevaisuudessa voitaisiin myös tutkia, saavatko asukkaat ravinnostaan energian ja proteiinin lisäksi tarpeeksi nesteitä, kuitua ja D-vitamiinia. Kiinnostavaa olisi myös saada tämän kaltaisia tutkimuksia lisää eri ikääntyneiden palveluasunnoista sekä kotona asuvista ikääntyneistä ja verrata tuloksia keskenään.