Musiikkiryhmä aivovammaisen kuntoutuksen tukena
Sinkkonen, Laura (2014)
Sinkkonen, Laura
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403072933
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403072933
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa musiikkiryhmä aivovammaisille. Työssä tutkittiin, kuinka toiminnallinen ryhmä tuki osallistujaa ja tämän toimintakykyä ja kuinka omaohjaajan ohjaajuus toimi osallistujien toimintakyvyn tukemiseksi. Tietoperustassa tarkasteltiin ohjaajuutta, erilaisia ryhmäteorioita ja aivovammaisuutta. Tulokset kerättiin havainnoinnin ja palautteen kautta.
Opinnäytetyön toiminnallinen osuus toteutettiin ASPA Palvelut Oy:n Käpytien päivä-toimintayksikössä. Käpytien päivätoimintayksikkö on ASPA Palvelut Oy:n alla toimiva päivätoimintayksikkö, joka kuuluu Tampereen Aspa-koti Metsätupaan. Tähän samaan kokonaisuuteen kuuluu myös Tampereen Epilässä toimiva Metsätupa- päivätoimintayk-sikkö. Käpytien toimintayksikössä on kaksi päivätoimintamallia, joista toisessa on hie-man huonokuntoisempia vammautuneita ja näin myös pienempi ryhmä. Tätä kutsutaan Pikku Kävyksi. Itse pidin ryhmäni Isossa Kävyssä, jossa toimii isompi päivätoimintaryhmä. Ryhmän koko vaihtelee päivittäin sen mukaan, ketkä ryhmän jäsenet pääsevät tulemaan paikalle ja mitä kenenkin kanssa on sovittu ryhmätoiminnan päivistä. Yleisesti päivätoimintaan sitoudutaan arkipäivisin ja oman jaksamisen mukaan esimerkiksi kolmena päivänä viikossa.
Musiikkiryhmässä oli seitsemän toteutuskertaa, joissa kaikissa oli oma teemansa. Tee-moja olivat tutustuminen, sanat ja musiikki, värit ja musiikki, rytmi, oma musiikkitarina sekä ryhmän oman musiikkikappaleen tekeminen. Teemoja käsiteltiin erilaisten harjoit-teiden kautta, joita ryhmän vetäjä oli itse keksinyt tai kerännyt eri lähteistä joko koulu-tuksessa tai osana muuta tiedonhankintaa. Harjoitteita olivat esimerkiksi musiikkimaalaus, musiikkivisa, laulaminen, sanamuistipeli sekä sana-askartelu.
Ohjaajuus toimi parhaiten silloin, kun ohjaaja käytti itse tehtyjä harjoitteita. Ne harjoit-teet, jotka oli otettu erilaisista lähteistä kokeilematta, eivät toimineet lainkaan yhtä hy-vin. Ryhmädynamiikka oli muodostunut ryhmässä jo aiemmin tietynlaiseksi, sillä kaikki osallistujat tunsivat toisensa entuudestaan. Toiminnallisuus tuki ryhmää erityisesti siinä mielessä, että ryhmäläiset saivat tehdä jotain ja luoda afasian takia puuttuville sanoilleen toisenlaista ilmaisua.
Opinnäytetyön toiminnallinen osuus toteutettiin ASPA Palvelut Oy:n Käpytien päivä-toimintayksikössä. Käpytien päivätoimintayksikkö on ASPA Palvelut Oy:n alla toimiva päivätoimintayksikkö, joka kuuluu Tampereen Aspa-koti Metsätupaan. Tähän samaan kokonaisuuteen kuuluu myös Tampereen Epilässä toimiva Metsätupa- päivätoimintayk-sikkö. Käpytien toimintayksikössä on kaksi päivätoimintamallia, joista toisessa on hie-man huonokuntoisempia vammautuneita ja näin myös pienempi ryhmä. Tätä kutsutaan Pikku Kävyksi. Itse pidin ryhmäni Isossa Kävyssä, jossa toimii isompi päivätoimintaryhmä. Ryhmän koko vaihtelee päivittäin sen mukaan, ketkä ryhmän jäsenet pääsevät tulemaan paikalle ja mitä kenenkin kanssa on sovittu ryhmätoiminnan päivistä. Yleisesti päivätoimintaan sitoudutaan arkipäivisin ja oman jaksamisen mukaan esimerkiksi kolmena päivänä viikossa.
Musiikkiryhmässä oli seitsemän toteutuskertaa, joissa kaikissa oli oma teemansa. Tee-moja olivat tutustuminen, sanat ja musiikki, värit ja musiikki, rytmi, oma musiikkitarina sekä ryhmän oman musiikkikappaleen tekeminen. Teemoja käsiteltiin erilaisten harjoit-teiden kautta, joita ryhmän vetäjä oli itse keksinyt tai kerännyt eri lähteistä joko koulu-tuksessa tai osana muuta tiedonhankintaa. Harjoitteita olivat esimerkiksi musiikkimaalaus, musiikkivisa, laulaminen, sanamuistipeli sekä sana-askartelu.
Ohjaajuus toimi parhaiten silloin, kun ohjaaja käytti itse tehtyjä harjoitteita. Ne harjoit-teet, jotka oli otettu erilaisista lähteistä kokeilematta, eivät toimineet lainkaan yhtä hy-vin. Ryhmädynamiikka oli muodostunut ryhmässä jo aiemmin tietynlaiseksi, sillä kaikki osallistujat tunsivat toisensa entuudestaan. Toiminnallisuus tuki ryhmää erityisesti siinä mielessä, että ryhmäläiset saivat tehdä jotain ja luoda afasian takia puuttuville sanoilleen toisenlaista ilmaisua.