Työelämään tutustuminen peruskoulun 8. luokalla
Heikura, Anja (2013)
Heikura, Anja
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403072918
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403072918
Tiivistelmä
Työelämään tutustuminen (TET) on usein nuoren ensimmäinen kosketus työelämään. Tämän vuoksi on tärkeää, että työnantaja perehdyttää nuoren työhön ja työelämään hyvin. Negatiivinen ensikosketus on myöhemmin hankala korjata. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia 8. luokkalaisen työharjoitteluun tutustumista ja sen onnistumista nuoren näkökulmasta.
Tutkimus oli kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa ennen työharjoitteluun lähtöä nuorilta tiedusteltiin toiveita ja odotuksia, mitkä seikat olivat vaikuttaneet harjoittelupaikan valintaan sekä jännittikö heitä harjoitteluun meno. Ensimmäinen vaihe toteutettiin kvalitatiivisena strukturoituna ryhmähaastatteluna, jossa haastattelija kysyi kaikilta samat kysymykset samassa järjestyksessä.
Toisessa vaiheessa, harjoittelun jälkeen nuorilta kysyttiin harjoittelun onnistumista. Heiltä tiedusteltiin, kuinka heitä oli perehdytetty työpaikkaan ja itse työhön. Haluttiin myös tietää heidän mielipide perehdyttämisen onnistumisesta ja selvensikö harjoittelu heidän tulevaisuudensuunnitelmia tai jatko-opintosuunnitelmia peruskoulun jälkeen. Kyselyn toinen vaihe toteutettiin henkilökohtaisena kyselynä.
Tutkimuksessa oli mukana kaksi satunnaisesti valittua 8. luokkaa ja 27 oppilasta.
Tutkimuksen tuloksena nuoret lähtevät työharjoitteluun motivoituneina. He valitsevat harjoittelupaikan oman mielenkiinnon mukaan. Heidän mielestä yritykset olivat perehdyttäneet heidät työhön ja työpaikkaan hyvin. Suurimmalla osalla se ei kuitenkaan heikentänyt heidän jatko-opintosuunnitelmia.
Tutkimus oli kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa ennen työharjoitteluun lähtöä nuorilta tiedusteltiin toiveita ja odotuksia, mitkä seikat olivat vaikuttaneet harjoittelupaikan valintaan sekä jännittikö heitä harjoitteluun meno. Ensimmäinen vaihe toteutettiin kvalitatiivisena strukturoituna ryhmähaastatteluna, jossa haastattelija kysyi kaikilta samat kysymykset samassa järjestyksessä.
Toisessa vaiheessa, harjoittelun jälkeen nuorilta kysyttiin harjoittelun onnistumista. Heiltä tiedusteltiin, kuinka heitä oli perehdytetty työpaikkaan ja itse työhön. Haluttiin myös tietää heidän mielipide perehdyttämisen onnistumisesta ja selvensikö harjoittelu heidän tulevaisuudensuunnitelmia tai jatko-opintosuunnitelmia peruskoulun jälkeen. Kyselyn toinen vaihe toteutettiin henkilökohtaisena kyselynä.
Tutkimuksessa oli mukana kaksi satunnaisesti valittua 8. luokkaa ja 27 oppilasta.
Tutkimuksen tuloksena nuoret lähtevät työharjoitteluun motivoituneina. He valitsevat harjoittelupaikan oman mielenkiinnon mukaan. Heidän mielestä yritykset olivat perehdyttäneet heidät työhön ja työpaikkaan hyvin. Suurimmalla osalla se ei kuitenkaan heikentänyt heidän jatko-opintosuunnitelmia.