Kuolinpesänselvitys - enemmän psykologiaa kuin juridiikkaa?
Lamminpää, Jenni (2014)
Lamminpää, Jenni
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403062892
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403062892
Tiivistelmä
Kuolinpesän osakkaat voivat hoitaa pesän asioita yhdessä, mutta joskus avuksi tarvitaan käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä. Opinnäytetyössä selvitettiin syitä siihen, miksi ulkopuolinen selvittäjä halutaan. Jos taustalla on vilppiepäilyjä pesää hoitanutta henkilöä kohtaan, miten usein ne osoittautuvat todeksi ja mitä sitten tehdään, jos vilppiä löytyy. Samalla tavoitteena oli selvittää asianajosihteerin työtehtäviä kuolinpesänselvityksessä.
Opinnäytetyön aihe tuli toimeksiantajalta, joka on hoitanut vuosien mittaan paljon kuolinpesänselvityksiä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella haastattelemalla jyväskyläläisiä asianajajia ja asianajosihteereitä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina.
Haastatteluissa selvisi, että juristin apuun turvaudutaan, kun ongelmat liittyvät velkaan, osakkaat ovat riitaantuneet keskenään tai pesässä on jokin erikoisuus, jota osakkaat eivät saa omin neuvoin selvitettyä. Juristit kuulevat usein vilppiepäilyjä, mutta harvoin ne osoittautuvat todellisiksi perinpohjaisen selvityksen jälkeen. Pesänselvittäjän toimivalta on niin laaja, että hän saa yleensä sovinnon aikaan ilman, että asiaa tarvitsee viedä poliisitutkintaan. Haastatteluissa ilmeni, että pesänselvittäjällä pitää olla hyvät psykologiset taidot.
Asianajajat hoitavat varsinaisen juridisen työn pesänselvityksessä, mutta sihteeri pystyy tekemään paljon avustavia taustatöitä. Hänen vastuullaan on usein yhteydenpito muun muassa pankkeihin ja viranomaisiin. Sihteeri tekee asiakirjaluonnokset ja tiliselvitykset ja hoitaa arkistoinnin. Hän pitää kokonaisuutta hallinnassaan. Opinnäytetyöstä on apua oikeustradenomille, joka todennäköisimmin työskentelee asianajosihteerinä. Hänen tehtäviinsä kuuluu usein avustaa asianajajaa kuolinpesän hoidossa, jolloin asianajajalle jää enemmän aikaa muille töille.
Opinnäytetyön aihe tuli toimeksiantajalta, joka on hoitanut vuosien mittaan paljon kuolinpesänselvityksiä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella haastattelemalla jyväskyläläisiä asianajajia ja asianajosihteereitä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina.
Haastatteluissa selvisi, että juristin apuun turvaudutaan, kun ongelmat liittyvät velkaan, osakkaat ovat riitaantuneet keskenään tai pesässä on jokin erikoisuus, jota osakkaat eivät saa omin neuvoin selvitettyä. Juristit kuulevat usein vilppiepäilyjä, mutta harvoin ne osoittautuvat todellisiksi perinpohjaisen selvityksen jälkeen. Pesänselvittäjän toimivalta on niin laaja, että hän saa yleensä sovinnon aikaan ilman, että asiaa tarvitsee viedä poliisitutkintaan. Haastatteluissa ilmeni, että pesänselvittäjällä pitää olla hyvät psykologiset taidot.
Asianajajat hoitavat varsinaisen juridisen työn pesänselvityksessä, mutta sihteeri pystyy tekemään paljon avustavia taustatöitä. Hänen vastuullaan on usein yhteydenpito muun muassa pankkeihin ja viranomaisiin. Sihteeri tekee asiakirjaluonnokset ja tiliselvitykset ja hoitaa arkistoinnin. Hän pitää kokonaisuutta hallinnassaan. Opinnäytetyöstä on apua oikeustradenomille, joka todennäköisimmin työskentelee asianajosihteerinä. Hänen tehtäviinsä kuuluu usein avustaa asianajajaa kuolinpesän hoidossa, jolloin asianajajalle jää enemmän aikaa muille töille.