Evävakaajat Ropax-aluksilla
Vuoksenturja, Tapio (2014)
Vuoksenturja, Tapio
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403042811
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403042811
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia ropax-aluksien, yleensä palteilla keskilaivan kohdalla sijaitsevia evävakaajia. Tavoitteena oli tarkastella niiden historiaa, rakennetta, toimintaa ja vaikutusta matkustusmukavuuteen, turvallisuuteen ja myös pohtia millaisissa tilanteissa niitä käytetään sekä niiden käytön vaikutusta polttoainetalouteen ja matkustusnopeuteen. Evävakainten historiaa tunnetaan 1900-luvulta lähtien. Niiden edeltäjinä voidaan pitää pallekölejä sekä gyroskooppeja, joilla pyrittiin vakauttamaan laivan kulkua. Ensimmäiset evävakaajat tulivat laivoihin 1930-luvulla mannerten välisessä linjaliikenteessä kulkeviin matkustajalaivoihin. Vakaajat sijoitetaan yleensä laivan molemmille sivuille keskilaivan paikkeille, jossa niitä on yleensä yksi pari mutta niitä voi olla useampikin. Ne ovat sisään vedettäviä koska ne tulevat laivan palteesta ja ulottuvat laivan kylkilinjan ohitse asti ja ne saadaan ajettua pois laiturointia, ahtailla väylillä ajoa tai jääajoa varten. Ne parantavat huomattavasti matkustusmukavuutta silloin kun olosuhteet ovat sellaisia, että alus rullaa eli keinuu pitkittäisakselinsa suhteen. Vakaajien käytöllä pyritään vakauttamaan aluksen kulkua olosuhteissa joissa muuten alus rupeaisi rullaamaan. Vakaajat ulos vedettyinä ja stabiloimalla aluksen kulkua, pyritään turvaamaan aluksen turvallinen kulku ja huolehtimaan, että aluksella oleva rahti ei vaurioituisi ja siirtyessään aiheuttaisi aiheetonta kallistumaa tai muuta vaaraa alukselle. Olosuhteissa joissa vakaajia käytetään, kyetään ylläpitämään suurempaa nopeutta ja varsinkin linjaliikenteessä se vaikuttaa myös aikataulussa pysymiseen, matkustusmukavuuteen. Vaikka vastus kasvaa ja nopeus pienenee evävakaajia käytettäessä, polttoaineen kulutus kasvaa vain teoreettisesti koska ilman vakainten käyttöä matkan taittamiseen kuluisi enemmän aikaa ja bunkkerin kulutus olisi suurempi. Työssä toteutuu kirjoittajan mielestä sille asetetut tavoitteet. Opinnäytetyössä on käytetty tutkimuksellista menetelmää ja tutkimuksen pohjana on käytetty omia kokemuksia evävakainten käytöstä Finnlines Oyj:n Star-luokan aluksilla sekä yhtiön Finneagle-laivalla. Olen myös haastatellut Finneagle-aluksen ylintä päällystöä heidän tuntemuksistaan ja kokemuksistaan evävakaajien käytöstä näillä laivoilla. Tietoa on kerätty myös internetistä. Työssä käytetty materiaali oli osin englanninkielistä.