Tuholaistorjunta-aineiden, raskasmetallien, PCB-yhdisteiden ja fenolien analysointi mehiläisten hunajatuotteista
Nömme, Taimo (2014)
Nömme, Taimo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402272693
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402272693
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on osa Melliferopolisin projektia, jossa tutkitaan mehiläispesien käyttämistä ympäristöindikaattoreina. Tavoitteena oli kartoittaa, mitä ympäristömyrkkyjä mehiläisistä, hunajasta ja mehiläispesän vahasta on analysoitu ja mitä näytteenkäsittelymenetelmiä ja analysointitekniikoita on käytetty.
Tutkimusten lähteinä käytettiin tuholaistorjunta-aineiden, raskasmetallien, PCB-yhdisteiden ja fenolien tutkimustuloksia sisältävää mehiläis- ja hunajakirjallisuutta, analyyttisiä tekniikoita sisältäviä kirjoja sekä tieteellisiä artikkeleja. Työssä käytettiin pääasiassa American Chemical Societyn ja Springerin verkkotietokannoista saatuja tieteellisiä artikkeleita ja kemian asiantuntijoiden julkaisemia analyyttisen kemian kirjoja. Tutkimusmenetelmä perustui lukemisen avulla hankitun tieteellisen tiedon yhdistelyyn ja vertailuun.
Tutkimustyön tuloksena opinnäytetyössä esitellään keskeisimmät hunaja- ja mehiläisnäytteissä käytetyt näytteenkäsittelytekniikat LLE, SFE, SPE, GPC ja QuEChERS sekä hunajan ja mehiläisvahan synty. Työssä tutustuttiin kaasu- ja nestekromatografiaan, induktiivisesti kytketyn plasman analysointitekniikoihin sekä niiden avulla määritettyihin mittaustuloksiin tuholaistorjunta-aineille, raskasmetalleille, PCB:lle ja fenoleille mehiläisistä sekä hunajatuotteista.
Tutkimusten lähteinä käytettiin tuholaistorjunta-aineiden, raskasmetallien, PCB-yhdisteiden ja fenolien tutkimustuloksia sisältävää mehiläis- ja hunajakirjallisuutta, analyyttisiä tekniikoita sisältäviä kirjoja sekä tieteellisiä artikkeleja. Työssä käytettiin pääasiassa American Chemical Societyn ja Springerin verkkotietokannoista saatuja tieteellisiä artikkeleita ja kemian asiantuntijoiden julkaisemia analyyttisen kemian kirjoja. Tutkimusmenetelmä perustui lukemisen avulla hankitun tieteellisen tiedon yhdistelyyn ja vertailuun.
Tutkimustyön tuloksena opinnäytetyössä esitellään keskeisimmät hunaja- ja mehiläisnäytteissä käytetyt näytteenkäsittelytekniikat LLE, SFE, SPE, GPC ja QuEChERS sekä hunajan ja mehiläisvahan synty. Työssä tutustuttiin kaasu- ja nestekromatografiaan, induktiivisesti kytketyn plasman analysointitekniikoihin sekä niiden avulla määritettyihin mittaustuloksiin tuholaistorjunta-aineille, raskasmetalleille, PCB:lle ja fenoleille mehiläisistä sekä hunajatuotteista.