Pilasitte meidän illan! : näkökulmia tanssipaikka-asiakkaiden tuntemuksiin
Lunkka, Taisto (2014)
Lunkka, Taisto
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402262662
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402262662
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on määrällinen jäsennelty kyselytutkimus, jossa perehdytään suomalaisen seuratanssin käsitteisiin sekä tanssimisen että musiikin esittämisen näkökulmista. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa esimerkiksi esiintyjiä palvelevaa tietoa siitä, kuinka merkityksellisiksi tanssitilaisuuden asiakkaat kokevat eräitä tiettyjä musiikillisia sekä ulkomusiikillisia seikkoja. Tällaisia musiikillisia seikkoja ovat esimerkiksi ohjelmistovalinnat, laulujen sanat, musiikin esittämiseen liittyvät ilmiöt (vaikkapa taiteellisuus, viihdyttävyys, virtuoosimaisuus sekä rytmien monipuolisuus). Myös tanssijoiden näkemykset tanssitilaisuuksissa nykyisin tanssittavista tanssilajeista ovat tässä tutkimuksessa kyselyn kohteena. Ulkomusiikillisesti tutkitaan muiden muassa värivalojen, yhtenäisten tai toisaalta persoonallisten esiintymisasujen tärkeyttä, lipun hintaa, tiedottamista ja vuorovaikutusta sekä myös sitä, vaikuttaako esiintyjän suosio asiakkaiden saapumiseen paikalle.
Tässä työssä viitataan uudehkoihin aiheesta kirjoitettuihin muihin tutkimuksiin sekä kirjallisuuteen. Aiheesta ei ole kirjoitettu kovin paljon, vaikka suomalaisen seuratanssin kulttuuriarvo on suuri. Tässä työssä esitellään myös käsitteitä, joita esiintyjän voisi olla hyvä tiedostaa tanssimuusikkona palvelualalla toimiessaan, näistä tärkeimpinä palvelu ja asiakkuus. Asiakkuus voi olla myös kaksisuuntaista, esiintyjäkin voi olla asiakas.
Tässä tutkimuksessa tehdyn kyselyn perusteella nostan esiin kahdeksan tutkimustulosta: 1) tanssimusiikissa rytmin merkitys on korostunut, 2) ohjelmiston tuttuus on tärkeää, kuitenkin esiintyjän ohjelmiston vaihtuvuutta sekä rytmien monipuolisuutta pidetään merkityksellisenä, 3) asiakkaat arvottavat tanssikulttuuria myös taiteellisen näkökulman huomioiden, 4) esiintyjien yhtenäinen esiintymisasu on edelleen merkityksellisempää asiakkaille kuin yksilöllinen pukeutuminen, 5) esiintymislavan valaistus ja värivalot koetaan tärkeiksi, 6) tiedottaminen siitä mitä esiintyjät aikovat seuraavaksi soittaa koetaan erittäin tärkeäksi, 7) tango on ylivoimaisesti suosituin ja tärkein tanssilaji sekä musiikkityyli ja 8) salsa koetaan merkityksekkäämmäksi ja mieluisammaksi kuin jenkka, polkka ja masurkka.
Tässä työssä viitataan uudehkoihin aiheesta kirjoitettuihin muihin tutkimuksiin sekä kirjallisuuteen. Aiheesta ei ole kirjoitettu kovin paljon, vaikka suomalaisen seuratanssin kulttuuriarvo on suuri. Tässä työssä esitellään myös käsitteitä, joita esiintyjän voisi olla hyvä tiedostaa tanssimuusikkona palvelualalla toimiessaan, näistä tärkeimpinä palvelu ja asiakkuus. Asiakkuus voi olla myös kaksisuuntaista, esiintyjäkin voi olla asiakas.
Tässä tutkimuksessa tehdyn kyselyn perusteella nostan esiin kahdeksan tutkimustulosta: 1) tanssimusiikissa rytmin merkitys on korostunut, 2) ohjelmiston tuttuus on tärkeää, kuitenkin esiintyjän ohjelmiston vaihtuvuutta sekä rytmien monipuolisuutta pidetään merkityksellisenä, 3) asiakkaat arvottavat tanssikulttuuria myös taiteellisen näkökulman huomioiden, 4) esiintyjien yhtenäinen esiintymisasu on edelleen merkityksellisempää asiakkaille kuin yksilöllinen pukeutuminen, 5) esiintymislavan valaistus ja värivalot koetaan tärkeiksi, 6) tiedottaminen siitä mitä esiintyjät aikovat seuraavaksi soittaa koetaan erittäin tärkeäksi, 7) tango on ylivoimaisesti suosituin ja tärkein tanssilaji sekä musiikkityyli ja 8) salsa koetaan merkityksekkäämmäksi ja mieluisammaksi kuin jenkka, polkka ja masurkka.