Perheen alkoholin käytön tunnistaminen ja puheeksiotto raskausaikana
Ernvall, Katja (2014)
Ernvall, Katja
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402242612
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402242612
Tiivistelmä
Raskauden aikainen päihteiden, etenkin alkoholin, käyttö on sikiövaurioiden suurin yksittäinen syy. Naisten alkoholin käyttö on Suomessa kasvanut tasaisesti 1960-luvun lopulta lähtien. Alkoholin suurkuluttajia arvioidaan olevan noin 6 % raskaana olevista suomalaisnaisista. Tämä tarkoittaa, että vuosittain syntyy yli 3000 päihteille altistunutta lasta. Noin 600 vastasyntyneellä on sikiöaikaiseen alkoholialtistukseen liittyviä oireita. Uusimpien kansallisten ohjeistusten mukaan alkoholia ei tule käyttää lainkaan raskauden aikana. Molempien tulevien vanhempien päihteiden käyttö tulisi selvittää neuvolassa. Pelkkä puheeksi ottaminen voi vähentää alkoholin käyttöä. Neuvolassa tulisi käydä päihteettömyyttä tukevaa keskustelua myös silloin, kun perheessä ei ole akuuttia päihdeongelmaa.
Tämä kehittämisprojekti toteutettiin Salon terveyskeskuksen äitiysneuvoloissa ja se linkittyi Länsi 2012-hankkeeseen ja siihen liittyvään Länsi 2013-hankkeeseen, joka on Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on peruspalveluiden varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen. Kehittämisprojektin tavoitteena oli helpottaa alkoholinkäytön puheeksi ottoa ja tiedonantoa äitiysneuvolassa.
Kehittämisprojektin soveltavan tutkimuksen tarkoituksena oli selvittä äitiysneuvolan terveyden-hoitajien työtapoja tunnistaa raskaana olevien alkoholin käyttö. Tarkoituksena oli myös kerätä asiakkailta tietoa siitä, miten heidän alkoholinkäyttöä on kartoitettu sekä millaista tietoa ja neu-vontaa he ovat alkoholista saaneet. Aineisto kerättiin sekä kyselylomakkein raskaana olevilta että teemahaastattelemalla äitiysneuvoloiden terveydenhoitajia. Saatujen tulosten perusteella raskaana olevien alkoholin käyttöä kartoitetaan äitiysneuvoloissa. Lisähuomiota tulisi kiinnittää tiedonantoon alkoholista raskausaikana sekä isien alkoholin käytön kartoitukseen.
Kehittämisprojektin lopputuotoksena luotiin äitiysneuvolan alkuraskauden laajaan terveystarkas-tukseen tietopaketti alkoholista ja raskaudesta sekä puhekeksiottomalli Salon terveyskeskuksen äitiysneuvoloihin.
Tämä kehittämisprojekti toteutettiin Salon terveyskeskuksen äitiysneuvoloissa ja se linkittyi Länsi 2012-hankkeeseen ja siihen liittyvään Länsi 2013-hankkeeseen, joka on Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on peruspalveluiden varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen. Kehittämisprojektin tavoitteena oli helpottaa alkoholinkäytön puheeksi ottoa ja tiedonantoa äitiysneuvolassa.
Kehittämisprojektin soveltavan tutkimuksen tarkoituksena oli selvittä äitiysneuvolan terveyden-hoitajien työtapoja tunnistaa raskaana olevien alkoholin käyttö. Tarkoituksena oli myös kerätä asiakkailta tietoa siitä, miten heidän alkoholinkäyttöä on kartoitettu sekä millaista tietoa ja neu-vontaa he ovat alkoholista saaneet. Aineisto kerättiin sekä kyselylomakkein raskaana olevilta että teemahaastattelemalla äitiysneuvoloiden terveydenhoitajia. Saatujen tulosten perusteella raskaana olevien alkoholin käyttöä kartoitetaan äitiysneuvoloissa. Lisähuomiota tulisi kiinnittää tiedonantoon alkoholista raskausaikana sekä isien alkoholin käytön kartoitukseen.
Kehittämisprojektin lopputuotoksena luotiin äitiysneuvolan alkuraskauden laajaan terveystarkas-tukseen tietopaketti alkoholista ja raskaudesta sekä puhekeksiottomalli Salon terveyskeskuksen äitiysneuvoloihin.