Työikäisten hyötyliikkuminen ja liikuntamotiivit : case: Kokeile edes kerran - kestävän liikkumisen vaihtoehdot -hanke
Kankaanpää, Mira; Harju, Elisa (2014)
Kankaanpää, Mira
Harju, Elisa
Lahden ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402242597
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402242597
Tiivistelmä
Suomalaisten työikäisten liikunnallinen kokonaisaktiivisuus ja työmatkaliikunta ovat vähentyneet. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa lahtelaisten työikäisten hyötyliikuntatottumuksista ja liikuntaan motivoivista tekijöistä. Pyrkimyksenä oli löytää asioita, jotka saisivat ihmiset jatkossa liikkumaan enemmän. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Kokeile edes kerran - kestävän liikkumisen vaihtoehdot -hankkeen kanssa. Hankkeen tavoitteena oli edistää ympäristön ja liikkujien kannalta kestäviä liikkumismuotoja työ- ja vapaa-ajanmatkoilla. Opinnäytetyön aineisto kerättiin internetkyselyiden, sähköisen kirjausjärjestelmän ja haastatteluiden avulla. Sähköiseen järjestelmään osallistujat kirjasivat liikuttuja matkoja, jotka oli suoritettu yksityisautoilun sijaan kestävällä tavalla.
Opinnäytetyön tulosten perusteella hyötyliikuntatottumuksiin vaikuttivat vuodenajat, matkojen pituudet ja ajankohdat sekä liikkumisen esteet. Osallistuneet pyöräilivät ja kävelivät useammin ja pidempiä matkoja vapaa-ajalla kuin työ- ja työasiamatkoilla. Sulan maan aikaan ja kesällä vastaajat hyötyliikkuivat enemmän kuin talvisin. Pyöräilyn ja kävelyn esteeksi koettiin perheenjäsenten kyyditseminen, auton tarvitseminen päivän aikana ja mukavuudenhalu.
Haastatteluista nostettiin esille liikuntamotiiveja. Hankkeen kampanja-aikana suurimmat motivaatiotekijät olivat ulkoisia motiiveja, kuten palkinnot ja oman liikuntamäärän konkreettinen näkeminen. Esille nousivat sisäiseen motivaatioon kuuluvat sosiaaliset tekijät, kuten kollegoiden kannustaminen ja yhdessä tekeminen. Internetkyselyissä vastaajat mainitsivat useita sisäisiä liikuntamotiiveja, kuten terveys ja liikunnan ilo, jotka saavat heidät liikkumaan.
Hankkeen kampanja-aika sai osallistujat miettimään liikuntatottumuksiaan sekä tekemään niihin muutoksia. Pyöräilyä työmatkoilla lisättiin ja vapaa-ajalla käveltiin useammin. Aikaisemmin innokkaasti liikkuneet säilyttivät aktiivisuuteensa kampanjan aikana. Sähköiseen järjestelmään kirjatuista matkoista suurin osa oli kuljettu kävellen tai pyöräillen yksityisautoilun sijaan.
Opinnäytetyön tulosten perusteella hyötyliikuntatottumuksiin vaikuttivat vuodenajat, matkojen pituudet ja ajankohdat sekä liikkumisen esteet. Osallistuneet pyöräilivät ja kävelivät useammin ja pidempiä matkoja vapaa-ajalla kuin työ- ja työasiamatkoilla. Sulan maan aikaan ja kesällä vastaajat hyötyliikkuivat enemmän kuin talvisin. Pyöräilyn ja kävelyn esteeksi koettiin perheenjäsenten kyyditseminen, auton tarvitseminen päivän aikana ja mukavuudenhalu.
Haastatteluista nostettiin esille liikuntamotiiveja. Hankkeen kampanja-aikana suurimmat motivaatiotekijät olivat ulkoisia motiiveja, kuten palkinnot ja oman liikuntamäärän konkreettinen näkeminen. Esille nousivat sisäiseen motivaatioon kuuluvat sosiaaliset tekijät, kuten kollegoiden kannustaminen ja yhdessä tekeminen. Internetkyselyissä vastaajat mainitsivat useita sisäisiä liikuntamotiiveja, kuten terveys ja liikunnan ilo, jotka saavat heidät liikkumaan.
Hankkeen kampanja-aika sai osallistujat miettimään liikuntatottumuksiaan sekä tekemään niihin muutoksia. Pyöräilyä työmatkoilla lisättiin ja vapaa-ajalla käveltiin useammin. Aikaisemmin innokkaasti liikkuneet säilyttivät aktiivisuuteensa kampanjan aikana. Sähköiseen järjestelmään kirjatuista matkoista suurin osa oli kuljettu kävellen tai pyöräillen yksityisautoilun sijaan.