Potilaan osallisuutta lisäävien työtapojen kehittäminen psykiatrisessa avohoidon yksikössä.
Svärd, Katriina (2014)
Svärd, Katriina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402202463
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402202463
Tiivistelmä
Katriina Svärd. Potilaan osallisuutta lisäävien työtapojen kehittäminen psykiatrisessa avohoidon yksikössä. Kevät 2014, s.58, 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää psykiatrisen avohoidon yksikössä potilaan osallisuutta lisääviä työtapoja. Osallisuuden tarkoituksena on, että potilas voisi olla osallisena omien asioiden päätöksenteossa ja hoidon suunnittelussa. Osallisuus on asiakaslähtöistä ja onnistuneen osallisuuden kautta potilas voi voimaantua. Kehittämistyö tehtiin toimintatutkimuksena, jolloin päämääränä ei ole vain tutkiminen vaan toiminnan samanaikainen kehittäminen. Tarkoituksena oli nostaa henkilökunnan kehittämistyön ryhmäkeskustelujen avulla hiljainen tieto tietoiselle tasolle ja sen avulla kehittää työtä. Kehittämistyön ryhmäkeskusteluissa oli keskiössä kokonaisvaltainen, reflektiivinen tapa tarkastella työtä. Kehittämistyön lähtökohdat sovittiin ennen kehittämistyönalkua ja sen pohjalta kehittämistyö toteutettiin alkuvuodesta 2013 kestäen kaksi kuukautta. Kehittämistyöhön osallistui kahdeksan työntekijää.
Tutkimusaineisto kerättiin henkilökunnan kehittämistyön ryhmäkeskusteluista sekä henkilökunnan kehittämistyön päiväkirjamerkinnöistä. Aineistoa analysoitiin jatkuvasti ja lopulliset tulokset saatiin sisällön analyysiä käyttäen. Kehittämistyön prosessissa nousivat esille selkeästi asiat, joita henkilökunta halusi kehittää työssään. Samalla selvisivät, mitkä seikat olivat ns. osallisuuden esteinä potilastyössä. Tämän tiedon perusteella henkilökunta muutti työtapoja ja kokeili vaihtoehtoisia työmenetelmiä. Keskeisenä kehittämisen kohteena olivat hoitoneuvottelut. Hoitoneuvotteluihin tehdyillä muutoksilla haluttiin tukea vuorovaikutukseen esimerkiksi järjestämällä neuvottelutilanteet miellyttävimmiksi tilamuutoksilla, ennakkovalmisteluilla ja neuvottelunselkeyttämisellä. Hoitoneuvottelun rakennetta haluttiin muuttaa siten, että dialogille ja potilaan tulevaisuuden suunnittelulle jää enemmän aikaa.
Kehittämistyön prosessi onnistui hyvin, koska henkilökunta toimi tavoitteellisesti ja pohti aktiivisesti ratkaisuja sekä keinoja potilaan osallisuuden lisäämiseksi. Kehittämistyö myös lisäsi henkilökunnan kokonaisvaltaista työnmenetelmien ja -tapojen tarkastelua. Keskustelujen avulla ongelmakohtiin löytyi ratkaisuja ja uusia osallisuutta tukevia työtapoja otettiin käyttöön. Henkilökunta sitoutui prosessiin ja antoi pitkään työ-kokemukseen liittyvän ammattitaidon ja tiedon työyhteisön käyttöön. Henkilökunta haluaa myös tulevaisuudessa kehittää työtään ja työmenetelmiä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää psykiatrisen avohoidon yksikössä potilaan osallisuutta lisääviä työtapoja. Osallisuuden tarkoituksena on, että potilas voisi olla osallisena omien asioiden päätöksenteossa ja hoidon suunnittelussa. Osallisuus on asiakaslähtöistä ja onnistuneen osallisuuden kautta potilas voi voimaantua. Kehittämistyö tehtiin toimintatutkimuksena, jolloin päämääränä ei ole vain tutkiminen vaan toiminnan samanaikainen kehittäminen. Tarkoituksena oli nostaa henkilökunnan kehittämistyön ryhmäkeskustelujen avulla hiljainen tieto tietoiselle tasolle ja sen avulla kehittää työtä. Kehittämistyön ryhmäkeskusteluissa oli keskiössä kokonaisvaltainen, reflektiivinen tapa tarkastella työtä. Kehittämistyön lähtökohdat sovittiin ennen kehittämistyönalkua ja sen pohjalta kehittämistyö toteutettiin alkuvuodesta 2013 kestäen kaksi kuukautta. Kehittämistyöhön osallistui kahdeksan työntekijää.
Tutkimusaineisto kerättiin henkilökunnan kehittämistyön ryhmäkeskusteluista sekä henkilökunnan kehittämistyön päiväkirjamerkinnöistä. Aineistoa analysoitiin jatkuvasti ja lopulliset tulokset saatiin sisällön analyysiä käyttäen. Kehittämistyön prosessissa nousivat esille selkeästi asiat, joita henkilökunta halusi kehittää työssään. Samalla selvisivät, mitkä seikat olivat ns. osallisuuden esteinä potilastyössä. Tämän tiedon perusteella henkilökunta muutti työtapoja ja kokeili vaihtoehtoisia työmenetelmiä. Keskeisenä kehittämisen kohteena olivat hoitoneuvottelut. Hoitoneuvotteluihin tehdyillä muutoksilla haluttiin tukea vuorovaikutukseen esimerkiksi järjestämällä neuvottelutilanteet miellyttävimmiksi tilamuutoksilla, ennakkovalmisteluilla ja neuvottelunselkeyttämisellä. Hoitoneuvottelun rakennetta haluttiin muuttaa siten, että dialogille ja potilaan tulevaisuuden suunnittelulle jää enemmän aikaa.
Kehittämistyön prosessi onnistui hyvin, koska henkilökunta toimi tavoitteellisesti ja pohti aktiivisesti ratkaisuja sekä keinoja potilaan osallisuuden lisäämiseksi. Kehittämistyö myös lisäsi henkilökunnan kokonaisvaltaista työnmenetelmien ja -tapojen tarkastelua. Keskustelujen avulla ongelmakohtiin löytyi ratkaisuja ja uusia osallisuutta tukevia työtapoja otettiin käyttöön. Henkilökunta sitoutui prosessiin ja antoi pitkään työ-kokemukseen liittyvän ammattitaidon ja tiedon työyhteisön käyttöön. Henkilökunta haluaa myös tulevaisuudessa kehittää työtään ja työmenetelmiä