Musiikin vaikutus kognitiivisten takertumien purkamisessa
Heino, Iina (2014)
Heino, Iina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402182408
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402182408
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, voiko musiikki vaikuttaa yksilön luovuuteen. Luovuus
on useimpien määritelmien mukaan kykyä keksiä jotakin uutta, omaperäistä, odottamatonta
ja käytännöllistä. Useimmiten luovuuden ajatellaan liittyvän pääasiassa taiteellisuuteen,
mutta oikeastaan sitä tarvitaan lähes kaikessa tekemisessä, ja nykyisin erityisesti innovatiivisuutta
painotetaan työelämässä. Empiirisen tiedon mukaan moni kokee musiikin vaikuttavan
omaan luovuuteensa positiivisesti. Musiikki saattaakin olla yksi tapa purkaa henkilön
kognitiivisia takertumia, jolloin yksilön luovat ajatukset tulevat esille.
Aluksi työssä käsitellään luovuuden määritelmää erilaisten luovuusteorioiden näkökulmasta.
Tämän jälkeen paneudutaan tarkemmin käsitteinä totuttuun ajattelutapaan (mindset), kognitiiviseen
takertumaan (cognitive fixation) ja sen vastapariin kognitiiviseen joustavuuteen
(cognitive flexibility). Useissa tutkimuksissa on voitu osoittaa, että kognitiivista takertumaa
on voitu purkaa esimerkiksi tauon avulla, jolloin koehenkilöiden luovuuden on voitu osoittaa
lisääntyneen.
Koska musiikki on olennainen osa tätä tutkimusta, on syytä pohtia miten se vaikuttaa yksilöön.
Musiikki on ollut aina osa ihmisen elämää, ja sen vaikutukset ovat kiinnostavia. Esimerkiksi
kuuluisassa 90-luvulla toteutetussa tutkimuksessa osoitettiin Mozartin musiikin kuuntelun
parantavan hetkellisesti testattavien kognitiivisia kykyjä. Näitä ydinteemoja – luovuutta ja
musiikkia - peilataan työelämään läpi opinnäytetyön.
Musiikin vaikutusta luovuuteen mitattiin tässä opinnäytetyössä J.P. Guilfordin divergoivaa
ajattelua mittaavalla vaihtoehtoisten käyttötarkoitusten testillä (alternative uses task), jossa
annetuille esineille tulee keksiä mahdollisimman monta uutta käyttötarkoitusta. Tutkimukseen
osallistui yhteensä 65 henkilöä, joista 33 kuului musiikkiryhmään ja 32 eimusiikkiryhmään.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että musiikin kuuntelu vähensi luovuutta seuraavissa testin
osioissa: vastauskategorioista yksityiskohtaisuudessa ja esineistä huulipunan kokonaispisteissä,
vuolaudessa ja joustavuudessa, sekä autonrenkaan yksityiskohtaisuudessa. Tulokset herättävät
runsaasti lisäkysymyksiä.
Aiemmissa tutkimuksissa musiikin on voitu osoittaa parantavan kognitiivisia kykyjä, mikäli musiikkia
kuunnellaan ennen koetta, mutta musiikin soittaminen taustalla kokeen aikana on
saattanut sitä vastoin huonontaa näitä kykyjä. Työelämä -näkökulmasta musiikin kuuntelua
tulisi tämän tutkimuksen perusteella kuitenkin välttää erityisesti luovissa tehtävissä. Aihe
vaatii lisää tutkimustyötä, ja tämä opinnäytetyö voisikin toimia hyvänä pohjana mahdollisille
jatkotutkimuksille.
on useimpien määritelmien mukaan kykyä keksiä jotakin uutta, omaperäistä, odottamatonta
ja käytännöllistä. Useimmiten luovuuden ajatellaan liittyvän pääasiassa taiteellisuuteen,
mutta oikeastaan sitä tarvitaan lähes kaikessa tekemisessä, ja nykyisin erityisesti innovatiivisuutta
painotetaan työelämässä. Empiirisen tiedon mukaan moni kokee musiikin vaikuttavan
omaan luovuuteensa positiivisesti. Musiikki saattaakin olla yksi tapa purkaa henkilön
kognitiivisia takertumia, jolloin yksilön luovat ajatukset tulevat esille.
Aluksi työssä käsitellään luovuuden määritelmää erilaisten luovuusteorioiden näkökulmasta.
Tämän jälkeen paneudutaan tarkemmin käsitteinä totuttuun ajattelutapaan (mindset), kognitiiviseen
takertumaan (cognitive fixation) ja sen vastapariin kognitiiviseen joustavuuteen
(cognitive flexibility). Useissa tutkimuksissa on voitu osoittaa, että kognitiivista takertumaa
on voitu purkaa esimerkiksi tauon avulla, jolloin koehenkilöiden luovuuden on voitu osoittaa
lisääntyneen.
Koska musiikki on olennainen osa tätä tutkimusta, on syytä pohtia miten se vaikuttaa yksilöön.
Musiikki on ollut aina osa ihmisen elämää, ja sen vaikutukset ovat kiinnostavia. Esimerkiksi
kuuluisassa 90-luvulla toteutetussa tutkimuksessa osoitettiin Mozartin musiikin kuuntelun
parantavan hetkellisesti testattavien kognitiivisia kykyjä. Näitä ydinteemoja – luovuutta ja
musiikkia - peilataan työelämään läpi opinnäytetyön.
Musiikin vaikutusta luovuuteen mitattiin tässä opinnäytetyössä J.P. Guilfordin divergoivaa
ajattelua mittaavalla vaihtoehtoisten käyttötarkoitusten testillä (alternative uses task), jossa
annetuille esineille tulee keksiä mahdollisimman monta uutta käyttötarkoitusta. Tutkimukseen
osallistui yhteensä 65 henkilöä, joista 33 kuului musiikkiryhmään ja 32 eimusiikkiryhmään.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että musiikin kuuntelu vähensi luovuutta seuraavissa testin
osioissa: vastauskategorioista yksityiskohtaisuudessa ja esineistä huulipunan kokonaispisteissä,
vuolaudessa ja joustavuudessa, sekä autonrenkaan yksityiskohtaisuudessa. Tulokset herättävät
runsaasti lisäkysymyksiä.
Aiemmissa tutkimuksissa musiikin on voitu osoittaa parantavan kognitiivisia kykyjä, mikäli musiikkia
kuunnellaan ennen koetta, mutta musiikin soittaminen taustalla kokeen aikana on
saattanut sitä vastoin huonontaa näitä kykyjä. Työelämä -näkökulmasta musiikin kuuntelua
tulisi tämän tutkimuksen perusteella kuitenkin välttää erityisesti luovissa tehtävissä. Aihe
vaatii lisää tutkimustyötä, ja tämä opinnäytetyö voisikin toimia hyvänä pohjana mahdollisille
jatkotutkimuksille.