LAPSEN ÄÄNEN KUULEMINEN LASTENSUOJELUN PERHETYÖSSÄ : Perhetyöntekijöiden näkemyksiä
Holttinen, Hanna (2014)
Holttinen, Hanna
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402172382
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402172382
Tiivistelmä
Holttinen, Hanna. Lapsen äänen kuuleminen lastensuojelun perhetyössä. Perhetyöntekijöiden näkemyksiä. Kevät 2014, 58 sivua. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Diak Etelä, Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus.
Opinnäytetyöni oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lastensuojelun avohuollon perhetyöntekijöiden näkemyksiä alle 8-vuotiaan lapsen äänen kuulemisesta perhetyössä. Työn tarkoituksena oli selvittää perhetyöntekijöiden näkökulmasta, tuleeko pienen lapsen ääni kuuluviin perhetyössä sekä millä keinoin voidaan pieni lapsi saada näkyväksi perheen arjessa.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä erään kunnan lastensuojelun avohuollon
perhetyön kanssa. Tutkimukseen osallistui kunnan perhetyönyksiköstä kahdeksan perhetyöntekijää sekä yksikössä työskentelevä sairaanhoitaja. Tutkimusaineisto kerättiin kolmella ryhmähaastattelulla, joissa käytettiin menetelmänä teemahaastattelua. Saatu aineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Tutkimuksessa tuli esille, että perhetyöntekijät pitävät lapsen äänen kuulemista erittäin tärkeänä työssään. Sitä pidetään lähtökohtana työskentelylle. Perhe-työntekijät työskentelevät lapsen edun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Lapsen ääni tulee perhetyössä esille lapsen kanssa keskustelemalla, mutta myös havainnoimalla lapsen vuorovaikutusta ja käyttäytymistä. Työntekijän on tärkeää saada luottamus luotua sekä lapsiin että vanhempiin työn onnistumista varten. Lapsen ääntä kuullaan myös vanhempien puheiden kautta. Perhetyöntekijät sanoittavat vanhemmille lapsen kokemuksia ja käyttäytymistä. He yrittävät saada vanhemmat näkemään kodin tunnelmat ja tapahtumat lapsen näkökulmasta. Perhetyöntekijöiden tehtävä on viestittää lapsen ja kodin tapahtumista ja muutoksista sosiaalityöntekijälle.
Haastatteluissa ilmeni, että haasteena työssä on erilaisten perheiden kohtaaminen. Asiakasperheiden kanssa on löydettävä yhteinen aaltopituus ja luotava luottamus työskentelyn onnistumisen vuoksi. Perhetyöntekijöiden on pystyttävä mukauttamaan omaa työntapaansa perheen lähtökohtia vastaaviksi. Haastavana koettiin myös vanhempien suuri tarvitsevuus, jolloin lapsen edun toteutuminen ja näkyvämmäksi saaminen on vieläkin työläämpää. Perhetyössä työskennellään työpareina, jolloin ajan antaminen sekä vanhemmille että lapsille on mahdollista. Työpareina työskentely on näin tehokkaampaa. Työparityöskentely tukee työhyvinvointia, kun työskentelyä ja vastuuta voi jakaa. Se on sekä asiakasperheen että työntekijän etu ja turva.
Opinnäytetyöni oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lastensuojelun avohuollon perhetyöntekijöiden näkemyksiä alle 8-vuotiaan lapsen äänen kuulemisesta perhetyössä. Työn tarkoituksena oli selvittää perhetyöntekijöiden näkökulmasta, tuleeko pienen lapsen ääni kuuluviin perhetyössä sekä millä keinoin voidaan pieni lapsi saada näkyväksi perheen arjessa.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä erään kunnan lastensuojelun avohuollon
perhetyön kanssa. Tutkimukseen osallistui kunnan perhetyönyksiköstä kahdeksan perhetyöntekijää sekä yksikössä työskentelevä sairaanhoitaja. Tutkimusaineisto kerättiin kolmella ryhmähaastattelulla, joissa käytettiin menetelmänä teemahaastattelua. Saatu aineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Tutkimuksessa tuli esille, että perhetyöntekijät pitävät lapsen äänen kuulemista erittäin tärkeänä työssään. Sitä pidetään lähtökohtana työskentelylle. Perhe-työntekijät työskentelevät lapsen edun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Lapsen ääni tulee perhetyössä esille lapsen kanssa keskustelemalla, mutta myös havainnoimalla lapsen vuorovaikutusta ja käyttäytymistä. Työntekijän on tärkeää saada luottamus luotua sekä lapsiin että vanhempiin työn onnistumista varten. Lapsen ääntä kuullaan myös vanhempien puheiden kautta. Perhetyöntekijät sanoittavat vanhemmille lapsen kokemuksia ja käyttäytymistä. He yrittävät saada vanhemmat näkemään kodin tunnelmat ja tapahtumat lapsen näkökulmasta. Perhetyöntekijöiden tehtävä on viestittää lapsen ja kodin tapahtumista ja muutoksista sosiaalityöntekijälle.
Haastatteluissa ilmeni, että haasteena työssä on erilaisten perheiden kohtaaminen. Asiakasperheiden kanssa on löydettävä yhteinen aaltopituus ja luotava luottamus työskentelyn onnistumisen vuoksi. Perhetyöntekijöiden on pystyttävä mukauttamaan omaa työntapaansa perheen lähtökohtia vastaaviksi. Haastavana koettiin myös vanhempien suuri tarvitsevuus, jolloin lapsen edun toteutuminen ja näkyvämmäksi saaminen on vieläkin työläämpää. Perhetyössä työskennellään työpareina, jolloin ajan antaminen sekä vanhemmille että lapsille on mahdollista. Työpareina työskentely on näin tehokkaampaa. Työparityöskentely tukee työhyvinvointia, kun työskentelyä ja vastuuta voi jakaa. Se on sekä asiakasperheen että työntekijän etu ja turva.