Terveydenhoitajien kokemat valmiudet seurata hedelmöityshoidoilla alkaneita raskauksia
Koivumäki, Ulla; Lähteenmäki, Tiina (2014)
Koivumäki, Ulla
Lähteenmäki, Tiina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402172369
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402172369
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin äitiysneuvoloiden terveydenhoitajien kokemuksia omista valmiuksistaan kohdata työssään asiakkaita, joiden raskaus on saanut alkunsa hedelmöityshoidoilla. Opinnäytetyössä keskityttiin selvittämään, millaisina terveydenhoitajat kokivat omat tiedolliset ja taidolliset valmiutensa, ja miten he kokivat niitä voitavan kehittää. Tutkimusongelma oli lähtöisin Väestöliiton Oulun lapsettomuusklinikalta ja otantajoukko koostui näin ollen Oulun kaupungin äitiysneuvoloiden työntekijöistä. Tutkimuksessa kartoitettiin lisäksi sitä, millaista lisätietoa tai lisäkoulutusta terveydenhoitajat toivoisivat saavansa ja miten Väestöliiton ja Oulun kaupungin äitiysneuvoloiden välistä yhteistyötä toivottaisiin jatkossa kehitettävän.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä toimi kyselylomake, jonka kysymykset suunniteltiin yhteistyössä Väestöliiton Oulun lapsettomuusklinikan kanssa. Kyselylomake sisälsi myös muutaman avoimen kysymyksen, jossa vastaajat saivat omin sanoin kuvailla kokemuksiaan. Tutkimustulokset analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja avoimien kysymysten vastaukset litteroitiin.
Opinnäytetyön tuloksista voitiin päätellä, että hedelmöityshoidoilla alkaneita raskauksia seurataan äitiysneuvoloissa samalla tavalla kuin luonnollisesti alkaneita raskauksia, mutta huomiota kiinnitettiin odottavien äitien psyykkiseen jaksamiseen sekä pelon, jännityksen ja epävarmuuden tunteisiin. Terveydenhoitajat kokivat valmiutensa pääsääntöisesti hyvinä ja kohtalaisina, mutta toivoivat lisäkoulutusta ja lisätietoa niin hedelmöityshoidoista kuin niistä alkaneiden raskauksien seurannastakin.
Jatkossa olisi hyödyllistä tarjota äitiysneuvoloiden työntekijöille lisätietoa ja lisäkoulutusta hedelmöityshoidoilla alkaneiden raskauksien seurantaan, ja tämän jälkeen tutkia heidän kokemiaan valmiuksia uudestaan. Raskauden seurantaa voisi tutkia myös asiakkaiden näkökulmasta, eli sitä miten hedelmöityshoidoissa käyneet kokevat raskauttaan seurattavan.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä toimi kyselylomake, jonka kysymykset suunniteltiin yhteistyössä Väestöliiton Oulun lapsettomuusklinikan kanssa. Kyselylomake sisälsi myös muutaman avoimen kysymyksen, jossa vastaajat saivat omin sanoin kuvailla kokemuksiaan. Tutkimustulokset analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja avoimien kysymysten vastaukset litteroitiin.
Opinnäytetyön tuloksista voitiin päätellä, että hedelmöityshoidoilla alkaneita raskauksia seurataan äitiysneuvoloissa samalla tavalla kuin luonnollisesti alkaneita raskauksia, mutta huomiota kiinnitettiin odottavien äitien psyykkiseen jaksamiseen sekä pelon, jännityksen ja epävarmuuden tunteisiin. Terveydenhoitajat kokivat valmiutensa pääsääntöisesti hyvinä ja kohtalaisina, mutta toivoivat lisäkoulutusta ja lisätietoa niin hedelmöityshoidoista kuin niistä alkaneiden raskauksien seurannastakin.
Jatkossa olisi hyödyllistä tarjota äitiysneuvoloiden työntekijöille lisätietoa ja lisäkoulutusta hedelmöityshoidoilla alkaneiden raskauksien seurantaan, ja tämän jälkeen tutkia heidän kokemiaan valmiuksia uudestaan. Raskauden seurantaa voisi tutkia myös asiakkaiden näkökulmasta, eli sitä miten hedelmöityshoidoissa käyneet kokevat raskauttaan seurattavan.