Tapaamispaikkatoiminnan tarvekartoitus työntekijöiden näkökulmasta Espoon Poijupuistossa
Kyyrö, Liisa; Karekari, Niina (2014)
Kyyrö, Liisa
Karekari, Niina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402142312
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402142312
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaisia tarpeita ja odotuksia Espoossa sijaitsevan Poijupuiston lastensuojelun sosiaaliohjaajilla ja perhehoidon sosiaalityöntekijöillä oli vuoden 2014 alussa käynnistettävältä tapaamispaikkatoiminnalta. Tutkielma toteutettiin yhdessä Poijupuiston lastensuojelun sijaishuollon sosiaaliohjauksen kanssa. Tutkielman tavoitteena oli saada selville mitä tulisi ottaa huomioon tapaamispaikkatoimintaa kehitettäessä perhehoidon sosiaalityön näkökulmasta sekä sijaishuollon sosiaaliohjauksen näkökulmasta. Opinnäytetyölle myönnettiin tutkimuslupa Espoon kaupungilta.
Opinnäytetyö on tarvekartoitus, joka on toteutettu laadullisin menetelmin. Tutkielmaa varten tehtiin kaksi ryhmähaastattelua, joissa oli yhteensä 14 työntekijää. Ensimmäinen haastattelu pidettiin sosiaalityöntekijöille ja toinen haastattelu sosiaaliohjaajille. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Haastateltavien yksityisyydensuojan säilyttämiseksi tutkielmasta ei ole tunnistettavissa yksittäisiä henkilöitä. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan lastensuojelua, sijaishuoltoa sekä tapaamispaikkatoimintaa ja siinä on kiinnitetty huomiota lapsuuden ja vanhemmuuden asettamiin haasteisiin sekä työntekijän ja asiakkaan väliseen suhteeseen. Tutkimusaineiston pohjalta selvisi, että tapaamispaikkatoimintaan liittyvät käsitteet olivat työntekijöille epäselviä. Työntekijöiden yhteinen ymmärrys käsitteistä tulee olemaan tulevan tapaamispaikkatoiminnan onnistumisen kannalta merkityksellistä. Myös turvallinen työympäristö, sekä työntekijöiden välinen vuorovaikutus ja dokumentointi nousivat keskeisiksi tarpeiksi tulevan toiminnan organisoinnissa. Sosiaalityöntekijä nähtiin tapaamispaikkatoiminnassa päätöksentekijänä ja linkkinä osapuolten välillä. Sosiaaliohjaajan rooli sen sijaan nähtiin asiakkaan rinnalla kulkijana. Onnistuneen tapaamispaikkatoiminnan koettiin syntyvän avoimesta keskustelusta sekä työntekijöiden yhteisestä ymmärryksestä tapaamispaikkatoiminnan tärkeydestä.
Opinnäytetyö on tarvekartoitus, joka on toteutettu laadullisin menetelmin. Tutkielmaa varten tehtiin kaksi ryhmähaastattelua, joissa oli yhteensä 14 työntekijää. Ensimmäinen haastattelu pidettiin sosiaalityöntekijöille ja toinen haastattelu sosiaaliohjaajille. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Haastateltavien yksityisyydensuojan säilyttämiseksi tutkielmasta ei ole tunnistettavissa yksittäisiä henkilöitä. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan lastensuojelua, sijaishuoltoa sekä tapaamispaikkatoimintaa ja siinä on kiinnitetty huomiota lapsuuden ja vanhemmuuden asettamiin haasteisiin sekä työntekijän ja asiakkaan väliseen suhteeseen. Tutkimusaineiston pohjalta selvisi, että tapaamispaikkatoimintaan liittyvät käsitteet olivat työntekijöille epäselviä. Työntekijöiden yhteinen ymmärrys käsitteistä tulee olemaan tulevan tapaamispaikkatoiminnan onnistumisen kannalta merkityksellistä. Myös turvallinen työympäristö, sekä työntekijöiden välinen vuorovaikutus ja dokumentointi nousivat keskeisiksi tarpeiksi tulevan toiminnan organisoinnissa. Sosiaalityöntekijä nähtiin tapaamispaikkatoiminnassa päätöksentekijänä ja linkkinä osapuolten välillä. Sosiaaliohjaajan rooli sen sijaan nähtiin asiakkaan rinnalla kulkijana. Onnistuneen tapaamispaikkatoiminnan koettiin syntyvän avoimesta keskustelusta sekä työntekijöiden yhteisestä ymmärryksestä tapaamispaikkatoiminnan tärkeydestä.