Arjen voimavarat ja Mannerheimin lastensuojeluliiton lastenhoitopalveluiden merkitys perheille
Tikkakoski, Vera; Mäntylä, Elina (2014)
Tikkakoski, Vera
Mäntylä, Elina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402132283
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402132283
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lapsiperheiden arkisia voimavaroja ja Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) lastenhoitopalvelun merkitystä perheille, sekä sitä, miten lastenhoi-topalvelu tukee perheiden arjessa jaksamista. Tavoitteena oli edellä mainittujen perusteella myös tuoda esille kehittämisehdotuksia Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoitopalvelulle haastattelemalla heidän asiakkainaan olleita perheitä Espoosta ja Vantaalta. Mannerheimin lastensuojeluliitto tarjoaa perheille lastenhoitopalveluita, joiden tarkoituksena on tukea perheiden arjessa jaksamista. Perheiden voimavarat olivat tässä tutkimuksessa keskeisenä teemana. Tarkastelimme, mitkä tekijät auttoivat perheenäitejä ja –isejä arjessa jaksamiseen. Perheiden tukiverkostot tai niiden puuttuminen vaikuttivat selvästi perheiden hyvinvointiin.
Suuri osa lapsiperheistä oli vailla tiivistä tukiverkostoa. Tukiverkoston puute vaikutti negatiivisella tavalla perheiden arjessa jaksamiseen. Erityisesti vanhempien kahdenkeskeinen aika jäi vähäiseksi. Tukiverkoston puute vaikutti myös hoitoapuun, esimerkiksi lapsen sairastuessa tai vanhemman yllättävässä menossa.
MLL:n lastenhoitopalvelun merkitys perheille oli vaihteleva. Osalle apu oli erittäin merkittävä, ja mahdollisti tukiverkoston puutteessa kahdenkeskeistä aikaa aikuisille. Toisille MLL:n lastenhoitoapu ei ollut niin merkittävä, mutta hyvä hätäapu, kun mitään muuta ei ollut saatavilla. Perheet eivät pitäneet lastenhoitopalvelun hintaa esteenä hoitajan ottamiselle ja mainitsivat sen olevan kohtuullinen verrattuna esimerkiksi yksityisen lastenhoitopalvelun hintoihin.
Tulosten perusteella perheet olivat kaiken kaikkiaan tyytyväisiä lastenhoitopalveluun ja sen laatuun. Kehittämisehdotukset lastenhoitopalvelulle liittyivät lähinnä verkossa olevaan Web -ohjelmaan sekä Työeläkemaksujen hoitoon. Lisäksi perheet toivoivat, että hoitajista voisi tehdä henkilöprofiilin, jossa kerrottaisiin hoitajasta esimerkiksi nimi, ikä, ja koulutustausta.
Suuri osa lapsiperheistä oli vailla tiivistä tukiverkostoa. Tukiverkoston puute vaikutti negatiivisella tavalla perheiden arjessa jaksamiseen. Erityisesti vanhempien kahdenkeskeinen aika jäi vähäiseksi. Tukiverkoston puute vaikutti myös hoitoapuun, esimerkiksi lapsen sairastuessa tai vanhemman yllättävässä menossa.
MLL:n lastenhoitopalvelun merkitys perheille oli vaihteleva. Osalle apu oli erittäin merkittävä, ja mahdollisti tukiverkoston puutteessa kahdenkeskeistä aikaa aikuisille. Toisille MLL:n lastenhoitoapu ei ollut niin merkittävä, mutta hyvä hätäapu, kun mitään muuta ei ollut saatavilla. Perheet eivät pitäneet lastenhoitopalvelun hintaa esteenä hoitajan ottamiselle ja mainitsivat sen olevan kohtuullinen verrattuna esimerkiksi yksityisen lastenhoitopalvelun hintoihin.
Tulosten perusteella perheet olivat kaiken kaikkiaan tyytyväisiä lastenhoitopalveluun ja sen laatuun. Kehittämisehdotukset lastenhoitopalvelulle liittyivät lähinnä verkossa olevaan Web -ohjelmaan sekä Työeläkemaksujen hoitoon. Lisäksi perheet toivoivat, että hoitajista voisi tehdä henkilöprofiilin, jossa kerrottaisiin hoitajasta esimerkiksi nimi, ikä, ja koulutustausta.