Lääkinnällinen pelastustoiminta merellisessä suuronnettomuudessa : lääkintäjohtajan toiminta
Riihimäki, Heikki; Seppänen, Timo (2014)
Riihimäki, Heikki
Seppänen, Timo
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402102171
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402102171
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella lääkintäjohtajan ja muun pelastustoiminnan välistä viranomaisviestintää, johtamista ja yhteistyötä, sekä kartoittaa ongelmakohtia ja erilaisia ongelmanratkaisukeinoja merellisessä suuronnettomuudessa. Tarkastelun pohjana toimii Pärnäisten merialueella 17.4.2013 pidetty OTTO–suuronnettomuusharjoitus. Harjoituksesta kerättyä materiaali analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Analysoitava materiaali koostuu lääkintäjohtajan kirjanpitovälineistä, harjoituksessa toimineiden henkilöiden ja organisaatioiden antamista palautteista sekä nauhoitetusta viranomaisviestinnästä.
Lääkintäjohtaja on henkilö, joka vastaa onnettomuuden lääkinnällisestä pelastustoiminnasta ja on osa onnettomuuden johtoelintä. Hän toimii pelastustoiminnan johtajan alaisuudessa. Lääkinnällinen pelastustoiminta määritellään tässä opinnäytetyössä kiireellisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan hoidoksi, johon kuuluu iso osa potilaan hoitoketjua, joka alkaa jo kentällä ja päättyy sairaalaan. Suomen onnettomuustutkintalaki määrittelee suuronnettomuuden sellaiseksi onnettomuudeksi, jota on vahinkojen määrän ja onnettomuuden laadun perusteella pidettävä erityisen vakavana. Suomen terveydenhuollossa suuronnettomuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa normaali toiminta ja resurssit eivät riitä tilanteen hallitsemiseksi. Tässä opinnäytetyössä merellinen suuronnettomuus tapahtuu merialueella, jossa Suomella on velvollisuus toimia meripelastuksessa. Suomessa meripelastuksen johtavana viranomaisena toimii Rajavartiolaitos.
Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että lääkintäjohtajan toiminta oli onnistunutta ja varsinaisia ongelmia lääkinnällisen sektorin johtamisessa ei havaittu. Erityisesti yleinen onnettomuustilanteen johtaminen koettiin hyväksi ja lääkintäjohtajan tehtävät olivat hyvin tiedossa. Kehittämiskohteita lääkintäjohtajan toiminnassa havaittiin pitkälti viestintään liittyvissä asioissa. Lääkintäjohtajan radioviestintää tulisi selkeyttää ja yleistä lääkinnällisen radioviestinnän kulkua tiivistää. Huomiota tulisi kiinnittää myös lääkintäjohtajan kirjanpidon apuvälineiden käyttöön. Tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa lääkintäjohtajan toiminnan kehittämisessä.
Opinnäytetyö sisältyy AMOVIRKE -projektiin, jonka tavoitteena on arvioida ja kehittää ensi- ja akuuttihoidon ammatillista osaamista ja viranomaisyhteistyötä eri toimijoiden välillä. Valmis työ tulee olemaan saatavilla sekä Turun Ammattikorkeakoulun kirjastossa Ruiskadun toimipisteessä että Theseus–tietokannassa.
Lääkintäjohtaja on henkilö, joka vastaa onnettomuuden lääkinnällisestä pelastustoiminnasta ja on osa onnettomuuden johtoelintä. Hän toimii pelastustoiminnan johtajan alaisuudessa. Lääkinnällinen pelastustoiminta määritellään tässä opinnäytetyössä kiireellisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan hoidoksi, johon kuuluu iso osa potilaan hoitoketjua, joka alkaa jo kentällä ja päättyy sairaalaan. Suomen onnettomuustutkintalaki määrittelee suuronnettomuuden sellaiseksi onnettomuudeksi, jota on vahinkojen määrän ja onnettomuuden laadun perusteella pidettävä erityisen vakavana. Suomen terveydenhuollossa suuronnettomuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa normaali toiminta ja resurssit eivät riitä tilanteen hallitsemiseksi. Tässä opinnäytetyössä merellinen suuronnettomuus tapahtuu merialueella, jossa Suomella on velvollisuus toimia meripelastuksessa. Suomessa meripelastuksen johtavana viranomaisena toimii Rajavartiolaitos.
Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että lääkintäjohtajan toiminta oli onnistunutta ja varsinaisia ongelmia lääkinnällisen sektorin johtamisessa ei havaittu. Erityisesti yleinen onnettomuustilanteen johtaminen koettiin hyväksi ja lääkintäjohtajan tehtävät olivat hyvin tiedossa. Kehittämiskohteita lääkintäjohtajan toiminnassa havaittiin pitkälti viestintään liittyvissä asioissa. Lääkintäjohtajan radioviestintää tulisi selkeyttää ja yleistä lääkinnällisen radioviestinnän kulkua tiivistää. Huomiota tulisi kiinnittää myös lääkintäjohtajan kirjanpidon apuvälineiden käyttöön. Tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa lääkintäjohtajan toiminnan kehittämisessä.
Opinnäytetyö sisältyy AMOVIRKE -projektiin, jonka tavoitteena on arvioida ja kehittää ensi- ja akuuttihoidon ammatillista osaamista ja viranomaisyhteistyötä eri toimijoiden välillä. Valmis työ tulee olemaan saatavilla sekä Turun Ammattikorkeakoulun kirjastossa Ruiskadun toimipisteessä että Theseus–tietokannassa.