Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksikön hoitajien organisaatioon sitoutuminen ja hoitotyön toimintaympäristö
Pesonen, Lauri (2014)
Pesonen, Lauri
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402102164
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402102164
Tiivistelmä
Osaavasta hoitohenkilökunnasta tullaan kilpailemaan tulevaisuudessa eri organisaatioiden välillä. Vuoteen 2025 mennessä sosiaali-ja terveysalalle tarvitaan melkein 125 000 uutta työpaikkaa, joista hoitohenkilökunnan määrä on huomattava. Organisaatioon sitoutumisen katsotaan olevan yksi tär-keimmistä tekijöistä sairaanhoitajan työssä. Työhönsä sitoutuneiden sairaanhoitajien katsotaan pystyvän vaikuttamaan hoidon jatkuvuuteen, potilaasta saatavaan tietoon ja päätöksentekoon työ-paikoilla. Epäterveellinen toimintaympäristö lisää työntekijöiden poissaoloja, heikentää työn tehok-kuutta, aiheuttaa stressiä ja ristiriitoja työntekijöiden välille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksikön hoitajien organisaatioon sitoutumista, hoitotyön toimintaympäristön tilaa, minkälaisia eroavaisuuksia vankisairaaloiden ja poliklinikoiden välille syntyi sekä kuinka taustamuuttujat vaikuttivat sitoutumisen ja toimintaympäristön summamuuttujiin.Tutkimuksen kohdejoukkona oli Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksikön hoitohenkilökun-ta hammashoitajia lukuun ottamatta. Kyselyyn vastasi yhteensä 92 hoitajaa vastausprosentin olles-sa 70. Hoitajien organisaatioon sitoutumista mitattiin Allenin ja Meyerin (1990) organisaatioon sitou-tumiseen mittarilla. Hoitotyön toimintaympäristöä tilaa mitattiin Aiken ja Patrician (2000) Nurse Work Index-Revisited mittarilla. Aineisto analysoitiin käyttämällä tilastollisia menetelmiä. Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksikön työntekijät ovat vahvasti affektiivisesti eli emotionaalisesti sitoutuneita työyksikköönsä. He ovat samaistuneet organisaation visioon ja tavoitteisiin ja ponnistelevat lisätäkseen organisaation tehokkuutta. Hoitajien jatkuvuussitoutumien oli kohtalaista. Jatkossa olisi syytä pohtia, kuinka hoitajien normatiivista sitoutuneisuutta voitaisiin kehittää, joka oli sitoumisen uottuvuuksista heikointa. Hoitohenkilökunnan toimintaympäristön tilan voidaan katsoa olevan hyvä, kun tuloksia vertaillaan kansainvälisissä tutkimuksissa saatuihin tuloksiin. Hoitotyön toimintaympäristössä kaikkein parhaimmin toimivaksi arvioitiin lääkäri-hoitaja yhteistyö. Seuraavaksi parhaimpina arvioitiin autonomia ja organisaation tuki. Heikommin toimivak-si arvioitiin toimintaympäristön hallinta. Vankisairaalaoiden työntekijät arvioivat toimintayksikön hallinnan huomattavasti paremmaksi kuin poliklinikoiden työntekijät. Poliklinikoiden työntekijät arvoivat lääkäri-hoitaja suhteen paremmaksi, kuin vankisairaaloiden työntekijät. Organisaatioon sitotumisessa ei löytynyt eroavaisuuksia yksiköiden välillä.