Suun omahoito osaksi psykoosia sairastavan potilaan kokonaishoitoa : Opas Pitkäniemen oikeuspsykiatrian henkilöstölle
Karhu, Pirita (2014)
Karhu, Pirita
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402031968
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402031968
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on toiminnallinen työ, jonka tarkoitus on luoda opas Pitkäniemen oikeuspsykiatristen osastojen hoitohenkilökunnalle. Opas käsittelee yleisesti psyykenlääkkeiden suuvaikutuksia, psykoosia sairastavien potilaiden yleisimmin esiintyviä suun alueen ongelmia ja niiden ennaltaehkäisyä, yleissairauksien suuvaikutuksia sekä suun omahoitoa. Tavoitteena on lisätä hoitohenkilöstön tietoutta potilaiden suun alueen ongelmista, ennaltaehkäisystä sekä omahoidon toteuttamisesta ja sen avulla parantaa psykoosia sairastavien potilaiden suun terveydentilaa ja sitä kautta myös kokonaishoitoa.
Taustatietoa ja tutkimuksia opinnäytetyöhön kerättiin eri tietolähteistä niin kirjallisuudesta kuin Internetistäkin kohderyhmän näkökulmasta. Niiden avulla laadittiin opas, jota oikeuspsykiatrian osastojen hoitajat pystyvät hyö-dyntämään potilaiden suun omahoidon ohjauksen tukena. Tutkimusten mukaan psykoosia sairastavilla potilailla on useita suun alueen ongelmia suussa yhtäaikaisesti, johtuen huonosta omahoidosta, lääkityksen ja yleissairauksien aiheuttamista haittavaikutuksista sekä toimintakyvyn heikkenemisestä. Myös kiinnostus ja motivaatio suun hoitoon on vähäistä. Monet potilaista ovat pelkopotilaita ja käyttävät ainoastaan ensiapuluontoisesti suun terveydenhuollon palveluja. Nämä ongelmat vaikuttavat potilaan hoitoon ja niihin puuttumalla pystyttäisiin vähentämään vakavia suun alueen ongelmia ja samalla lisättäisiin potilaiden hyvinvointia. Panostamalla suun omahoitoon myös ensiapuluontoisten suun terveyspalvelujen määrä saataisiin vähentymään.
Opas esiteltiin ja sen toimivuutta arvioitiin Pitkäniemen oikeuspsykiatrisella osastolla järjestetyn osastotunnin aikana. Tavoitteet onnistuivat pääosin hyvin. Hoitajat saivat tietoa kokonaisvaltaisesti suun alueen ongelmista, ennaltaehkäisystä ja omahoidon toteuttamisesta sekä valmiudet tukea ja motivoida potilaitaan toteuttamaan suun oma-hoitoa. Toisena tavoitteena oli potilaiden suun omahoidon ohjauksen vaikutus suun terveydentilaan ja kokonaishoitoon. Tämä jäi arvioimatta, koska aikaa oppaan testaukseen ei ollut riittävästi ja seurantaa, kuinka moni hoitajista ottaa oppaan käyttöön olisi tarvittu. Oppaan arviointi kriteerit eli kohderyhmän huomioiminen, selkeä ja havainnollistava ulkonäkö ja rakenne, asioiden looginen eteneminen ja julkaisumuoto arvioitiin pääosin toimiviksi.
Jatkokehittämisidea on arvioida, kuinka moni hoitajista ottaa oppaan käyttöön ohjauksen tueksi ja kuinka potilaat siihen suhtautuvat sekä minkälainen vaikutus oppaan käytöllä tulevaisuudessa on. Kehittämisideaksi nousi esille myös hoitajien kesken oppaan hyödynnettävyys muilla psykiatrian osastoilla suun omahoidon ohjauksen tueksi.
Taustatietoa ja tutkimuksia opinnäytetyöhön kerättiin eri tietolähteistä niin kirjallisuudesta kuin Internetistäkin kohderyhmän näkökulmasta. Niiden avulla laadittiin opas, jota oikeuspsykiatrian osastojen hoitajat pystyvät hyö-dyntämään potilaiden suun omahoidon ohjauksen tukena. Tutkimusten mukaan psykoosia sairastavilla potilailla on useita suun alueen ongelmia suussa yhtäaikaisesti, johtuen huonosta omahoidosta, lääkityksen ja yleissairauksien aiheuttamista haittavaikutuksista sekä toimintakyvyn heikkenemisestä. Myös kiinnostus ja motivaatio suun hoitoon on vähäistä. Monet potilaista ovat pelkopotilaita ja käyttävät ainoastaan ensiapuluontoisesti suun terveydenhuollon palveluja. Nämä ongelmat vaikuttavat potilaan hoitoon ja niihin puuttumalla pystyttäisiin vähentämään vakavia suun alueen ongelmia ja samalla lisättäisiin potilaiden hyvinvointia. Panostamalla suun omahoitoon myös ensiapuluontoisten suun terveyspalvelujen määrä saataisiin vähentymään.
Opas esiteltiin ja sen toimivuutta arvioitiin Pitkäniemen oikeuspsykiatrisella osastolla järjestetyn osastotunnin aikana. Tavoitteet onnistuivat pääosin hyvin. Hoitajat saivat tietoa kokonaisvaltaisesti suun alueen ongelmista, ennaltaehkäisystä ja omahoidon toteuttamisesta sekä valmiudet tukea ja motivoida potilaitaan toteuttamaan suun oma-hoitoa. Toisena tavoitteena oli potilaiden suun omahoidon ohjauksen vaikutus suun terveydentilaan ja kokonaishoitoon. Tämä jäi arvioimatta, koska aikaa oppaan testaukseen ei ollut riittävästi ja seurantaa, kuinka moni hoitajista ottaa oppaan käyttöön olisi tarvittu. Oppaan arviointi kriteerit eli kohderyhmän huomioiminen, selkeä ja havainnollistava ulkonäkö ja rakenne, asioiden looginen eteneminen ja julkaisumuoto arvioitiin pääosin toimiviksi.
Jatkokehittämisidea on arvioida, kuinka moni hoitajista ottaa oppaan käyttöön ohjauksen tueksi ja kuinka potilaat siihen suhtautuvat sekä minkälainen vaikutus oppaan käytöllä tulevaisuudessa on. Kehittämisideaksi nousi esille myös hoitajien kesken oppaan hyödynnettävyys muilla psykiatrian osastoilla suun omahoidon ohjauksen tueksi.