Sisäinen valvonta ja riskienhallinta järjestön johtamisessa
Hörkkö, Jaana (2014)
Hörkkö, Jaana
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402011916
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402011916
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Lihastautiliitto ry:n toimeksiantona. Tavoitteena oli sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan integrointi Lihastautiliiton päivittäiseen toimintaan. Aihe on tärkeä, koska hyvä maine on järjestöille toiminnan edellytys. Monet ihmiset antavat järjestötoimintaan vapaaehtoisesti omaa aikaansa ja muita resurssejaan. Jäsenistö, rahoittajat, lahjoittajat ja muut yhteistyökumppanit on vakuutettava siitä, että toiminta on luotettavaa ja kestää tarkastelun.
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta linkittyvät keskenään ja sisältyvät hyvään hallintotapaan. Tutkimus rajattiin sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa talous- ja palkkahallinnon näkökulmaan. Hyvää hallintotapaa tarkasteltiin hallituksen näkökulmasta. Kyse on kvalitatiivisesta toimintatutkimuksesta, jossa teoria ja käytäntö ovat vuorovaikutuksessa. Tutkimuksen taustalla on teorioita, joihin kehittämistoimet nojautuvat. Empiirinen aineisto kerättiin webropol-kyselyllä ja teemahaastatteluilla. Analyysia tehtiin kirjallisuuteen, havainnointiin ja haastatteluihin perustuen. Tutkijan ammatillinen yhteys aiheeseen kyseisessä toimintaympäristössä auttoi tulkinnoissa ja toiminnallisen osion tekemisessä.
Empiriasta saatiin esiin tärkeimmät painotukset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta sekä myös organisaatiotason suurimmat riskit. Tulokset osoittavat, että raportoinnin merkitys on suuri ja esiin nousi tärkeitä kehittämisalueita. Järjestötyössä hallitustyöskentelyn suurin lisäarvo syntyy työskentelystä kaikkien yhteiseksi hyväksi.
Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja hyvä hallintotapa käsitteellistettiin teoriaosuudessa. Työssä yhdistettiin erilaisia standardeja. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hyvää hallintotapaa, Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia ja listaamattomien yhtiöiden hyvää hallintotapaa hyödynnettiin hyvän hallintotapasuosituksen laadinnassa. Prosessikuvausten laatimisessa on käytetty COSO-mallia, ISO 31000 -standardia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen hyvää hallintotapaa. Sisäisen valvonnan itsearviointilomake on jaettu COSO-mallin mukaiseen viiteen osatekijään ja sen laadinnassa on käytetty apuna lisäksi ISO 31000 -standardia ja hyvä hallintotapa järjestössä -suositusta. Työssä hyödynnettiin myös kaikkia tuloksia, joita kyselyllä ja haastatteluilla saatiin aikaan sekä olemassa olevaa dokumentaatiota.
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta linkittyvät keskenään ja sisältyvät hyvään hallintotapaan. Tutkimus rajattiin sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa talous- ja palkkahallinnon näkökulmaan. Hyvää hallintotapaa tarkasteltiin hallituksen näkökulmasta. Kyse on kvalitatiivisesta toimintatutkimuksesta, jossa teoria ja käytäntö ovat vuorovaikutuksessa. Tutkimuksen taustalla on teorioita, joihin kehittämistoimet nojautuvat. Empiirinen aineisto kerättiin webropol-kyselyllä ja teemahaastatteluilla. Analyysia tehtiin kirjallisuuteen, havainnointiin ja haastatteluihin perustuen. Tutkijan ammatillinen yhteys aiheeseen kyseisessä toimintaympäristössä auttoi tulkinnoissa ja toiminnallisen osion tekemisessä.
Empiriasta saatiin esiin tärkeimmät painotukset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta sekä myös organisaatiotason suurimmat riskit. Tulokset osoittavat, että raportoinnin merkitys on suuri ja esiin nousi tärkeitä kehittämisalueita. Järjestötyössä hallitustyöskentelyn suurin lisäarvo syntyy työskentelystä kaikkien yhteiseksi hyväksi.
Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja hyvä hallintotapa käsitteellistettiin teoriaosuudessa. Työssä yhdistettiin erilaisia standardeja. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hyvää hallintotapaa, Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia ja listaamattomien yhtiöiden hyvää hallintotapaa hyödynnettiin hyvän hallintotapasuosituksen laadinnassa. Prosessikuvausten laatimisessa on käytetty COSO-mallia, ISO 31000 -standardia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen hyvää hallintotapaa. Sisäisen valvonnan itsearviointilomake on jaettu COSO-mallin mukaiseen viiteen osatekijään ja sen laadinnassa on käytetty apuna lisäksi ISO 31000 -standardia ja hyvä hallintotapa järjestössä -suositusta. Työssä hyödynnettiin myös kaikkia tuloksia, joita kyselyllä ja haastatteluilla saatiin aikaan sekä olemassa olevaa dokumentaatiota.