AVH-potilaan hoidon viiveet Pohjois-Kymen sairaalassa
Närhi, Anna; Parkkonen, Marjo (2014)
Närhi, Anna
Parkkonen, Marjo
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401291811
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401291811
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja analysoida, missä hoitotyön prosessin vaiheessa ovi - neula-toiminnassa tapahtuvat AVH-potilaan akuuttihoidon viiveet ja mitkä ovat viiveiden syyt Kuusankosken Pohjois-Kymen sairaalassa. Lisäksi tutkittiin, kuinka kauan kukin viive kestää.
AVH on maailmanlaajuisesti yksi johtavista kuolleisuuden syistä ja merkittävin pitkäaikaisen vammaisuuden aiheuttaja. AVH on myös kansantaloudellisesti hyvin merkittävä. Lisäksi AVH on hätätila, koska AVH-potilaan liuotushoito on aloitettava neljän ja puolen tunnin sisällä oireiden alkamisesta. Tämän tutkimustyön teoreettinen osio nojaa teoreettisen viitekehyksen selvittämiseen hoitotyön prosessin näkökulmasta ja aiempien tutkimusten synteesiin.
Tutkimuksen empiria perustuu metodologiseen triangulaatioon, jossa keskeisin lähestymistapa oli laadullinen haastattelututkimus. Tutkimus täydennettiin määrällisellä viiveaikataulukolla. Haastateltaviksi valittiin PoKS:n hoitohenkilökunnasta kolme työntekijää. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Viiveaikataulukossa käytettiin kokonaisotantaa eli 136 potilastapausta. Validien tutkimustapausten osuudeksi saatiin 89 %. Data analysoitiin muuttujien vaihteluväleihin ja aritmeettiseen keskiarvoon perustuen.
Tutkimuksessa havaittiin, että suurimmat aikaviiveet ovi - neula-toiminnassa tapahtuvat neurologin ja röntgenhoitajan työajan ulkopuolella. Lisäksi VIRVE-puhelimen ja AVH-potilaan kirjallisten hoito-ohjeiden käytössä oli puutteita. Nämä viiveet asettuvat hoitotyönprosessin tavoitteiden asettamiseen, suunniteltuihin toimintoihin ja hoitotyön toteuttamiseen. AVH-potilaan saumattoman hoitoketjun toimivuuden parantamiseksi PoKS:ssa olisi lisättävä neurologin ja röntgenhoitajan työtuntien määrää. Olisi myös kiinnitettävä huomiota yhtenäisiin työtapoihin.
AVH on maailmanlaajuisesti yksi johtavista kuolleisuuden syistä ja merkittävin pitkäaikaisen vammaisuuden aiheuttaja. AVH on myös kansantaloudellisesti hyvin merkittävä. Lisäksi AVH on hätätila, koska AVH-potilaan liuotushoito on aloitettava neljän ja puolen tunnin sisällä oireiden alkamisesta. Tämän tutkimustyön teoreettinen osio nojaa teoreettisen viitekehyksen selvittämiseen hoitotyön prosessin näkökulmasta ja aiempien tutkimusten synteesiin.
Tutkimuksen empiria perustuu metodologiseen triangulaatioon, jossa keskeisin lähestymistapa oli laadullinen haastattelututkimus. Tutkimus täydennettiin määrällisellä viiveaikataulukolla. Haastateltaviksi valittiin PoKS:n hoitohenkilökunnasta kolme työntekijää. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Viiveaikataulukossa käytettiin kokonaisotantaa eli 136 potilastapausta. Validien tutkimustapausten osuudeksi saatiin 89 %. Data analysoitiin muuttujien vaihteluväleihin ja aritmeettiseen keskiarvoon perustuen.
Tutkimuksessa havaittiin, että suurimmat aikaviiveet ovi - neula-toiminnassa tapahtuvat neurologin ja röntgenhoitajan työajan ulkopuolella. Lisäksi VIRVE-puhelimen ja AVH-potilaan kirjallisten hoito-ohjeiden käytössä oli puutteita. Nämä viiveet asettuvat hoitotyönprosessin tavoitteiden asettamiseen, suunniteltuihin toimintoihin ja hoitotyön toteuttamiseen. AVH-potilaan saumattoman hoitoketjun toimivuuden parantamiseksi PoKS:ssa olisi lisättävä neurologin ja röntgenhoitajan työtuntien määrää. Olisi myös kiinnitettävä huomiota yhtenäisiin työtapoihin.