Pelastuslaitosten henkilöstön näkemyksiä pelastuslakiuudistuksesta ja sen vaikutuksista
Poutala, Mikko (2014)
Poutala, Mikko
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401271741
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401271741
Tiivistelmä
Pelastuslaki 468/2003 asetettiin uudelleenarvioitavaksi Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa. Tämän arvioinnin seurauksena käynnistyi lakiuudistus, jonka tavoitteena oli onnettomuuksien määrän vähentäminen. Uudistuksen tarve on ilmeinen, sillä tapaturmaisesti loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä Suomessa on kansainvälisessä vertailussa ollut pitkään huolestuttavan korkea. Etenkin pelastustoimen osalta nykytila on ollut hälyttävä. Palokuolemien määrä ei ole 2000—luvulla seurannut kansainvälistä laskevaa trendiä, vaan Suomessa luku on pysynyt pitkään korkeana, kunnes vuonna 2013 palokuolemien määrässä Suomessa tapahtui merkittävä lasku ja Suomessa oli pohjoismaisessa vertailussa vähiten palokuolemia. Vuodesta 2004 on Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa linjattu strategioita kansallisen turvallisuustason parantamiseen. Osana kansallisen turvallisuustilanteen kehittämistä, pelastuslain uudistuksella tavoiteltiin onnettomuuksien vähentämistä ennaltaehkäiseviä toimia tehostamalla. Uusi pelastuslaki tuli voimaan 1.7.2011. On ajankohtaista arvioida, minkälaisia vaikutuksia lakiuudistuksella on ollut kahden vuoden elinkaaren aikana ja onko lakiuudistus saavuttanut niitä tuloksia, mitä sillä tavoiteltiin.
Pelastuslaitosten näkemyksiä lakiuudistuksen vaikutuksista onnettomuuksien ehkäisytyöhön kartoitettiin sähköisellä kyselytutkimuksella. Kysely kohdennettiin pelastuslaitosten riskienhallintaosaston henkilöstölle. Linkki kyselyyn lähetettiin jokaisen pelastuslaitosten riskienhallintaosaston johdolle, joita pyydettiin oman harkinnan mukaan välittämään kysely omalla osastollaan sille henkilöstön osalle, joka työskentelee onnettomuuksien ehkäisytyössä. Pelastuslaitosten organisaatiot eroavat kansallisesti ja kohderyhmään soveltuvia tehtävänimikkeitä on paljon, joten kyselyn kohderyhmää ei voitu tarkemmin rajata.
Vastaajilta kysyttiin monivalintakysymyksillä taustatietoja koskien sukupuoli, ikä, koulutus, nykyinen toimenkuva, nykyisen toimenkuvan kesto vuosissa ja työnantajana toimivan pelastuslaitoksen nimi. Väittämät koskivat yleisiä näkemyksiä lakiuudistuksen tuloksellisuudesta, lain vaikutuksista onnettomuuksien ehkäisyyn ja palotarkastusmenetelmistä. Kyselyn lopuksi vastaajia pyydettiin jakamaan näkemyksiään avoimien kysymysten osiossa pelastuslain toimivuudesta lakiuudistuksen myötä, pelastustoimen nykysääntelyn kehittämistarpeista ja lakiuudistuksen merkittävimmistä parannuksista.
Kyselystä kertyi kattava aineisto. Kysymyksiin vastattiin aktiivisesti ja avointen kysymysten osio keräsi paljon näkemyksiä täydentämään kyselyn tuloksia. Tuloksista voidaan johtaa viisi päätelmää pelastuslain uudistuksesta: 1) Pelastusviranomaiset kokevat lakiuudistuksen tarpeelliseksi. 2) Valvontasuunnitelma on ollut onnistunut uudistus valvontatoimien tehostamiseksi. 3) ERHE-maksulla on ollut merkittävä vaikutus erheellisten automaattisten palohälytyksien määrään ja kohteiden omavalvonnan tehostamiseen. 4) Valvontatoimien tarkemmalle sääntelylle on ilmeinen tarve. 5) Pelastuslain uudistuksella on ollut myönteinen vaikutus omavalvonnan edistämiseen.
Pelastuslaitosten näkemyksiä lakiuudistuksen vaikutuksista onnettomuuksien ehkäisytyöhön kartoitettiin sähköisellä kyselytutkimuksella. Kysely kohdennettiin pelastuslaitosten riskienhallintaosaston henkilöstölle. Linkki kyselyyn lähetettiin jokaisen pelastuslaitosten riskienhallintaosaston johdolle, joita pyydettiin oman harkinnan mukaan välittämään kysely omalla osastollaan sille henkilöstön osalle, joka työskentelee onnettomuuksien ehkäisytyössä. Pelastuslaitosten organisaatiot eroavat kansallisesti ja kohderyhmään soveltuvia tehtävänimikkeitä on paljon, joten kyselyn kohderyhmää ei voitu tarkemmin rajata.
Vastaajilta kysyttiin monivalintakysymyksillä taustatietoja koskien sukupuoli, ikä, koulutus, nykyinen toimenkuva, nykyisen toimenkuvan kesto vuosissa ja työnantajana toimivan pelastuslaitoksen nimi. Väittämät koskivat yleisiä näkemyksiä lakiuudistuksen tuloksellisuudesta, lain vaikutuksista onnettomuuksien ehkäisyyn ja palotarkastusmenetelmistä. Kyselyn lopuksi vastaajia pyydettiin jakamaan näkemyksiään avoimien kysymysten osiossa pelastuslain toimivuudesta lakiuudistuksen myötä, pelastustoimen nykysääntelyn kehittämistarpeista ja lakiuudistuksen merkittävimmistä parannuksista.
Kyselystä kertyi kattava aineisto. Kysymyksiin vastattiin aktiivisesti ja avointen kysymysten osio keräsi paljon näkemyksiä täydentämään kyselyn tuloksia. Tuloksista voidaan johtaa viisi päätelmää pelastuslain uudistuksesta: 1) Pelastusviranomaiset kokevat lakiuudistuksen tarpeelliseksi. 2) Valvontasuunnitelma on ollut onnistunut uudistus valvontatoimien tehostamiseksi. 3) ERHE-maksulla on ollut merkittävä vaikutus erheellisten automaattisten palohälytyksien määrään ja kohteiden omavalvonnan tehostamiseen. 4) Valvontatoimien tarkemmalle sääntelylle on ilmeinen tarve. 5) Pelastuslain uudistuksella on ollut myönteinen vaikutus omavalvonnan edistämiseen.