Palveluneuvojien perehdytys - Case Finanssialan yritys X
Laakkonen, Tiina (2014)
Laakkonen, Tiina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401201533
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401201533
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä perehdytään Finanssialan yritys X:n Kanta-Helsingin toimialueen palveluneuvojien perehdytykseen. Finanssialan yritys X toimii koko Suomen alueella ja on osa suurempaa finanssikonsernia. Yrityksellä on koko Suomen alueella yhtenäiset perehdytysohjeet. Perehdytystä tehdään eri toimialueilla kuitenkin eri tavoin. Opinnäytetyön tutkimusongelmana on selvittää mitkä ovat hyviä käytänteitä ja kehityskohteita palveluneuvojien perehdytyksessä Kanta-Helsingin alueella ja mitä hyviä käytänteitä voisi viedä muille alueille. Opinnäytetyön tavoitteena on saada aikaan konkreettisia kehitysehdotuksia yritykselle.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Kanta-Helsingin konttoreiden, joissa perehdytetään uusia palveluneuvojia, johtajat sekä tutkimuksen teon aikana uutta työntekijää näissä konttoreissa perehdyttäneet perehdyttäjät. Esimiehille lähetettiin haastattelukysymykset sähköisesti puolistrukturoitua haastattelumenetelmää käyttäen ja perehdyttäjiä haastateltiin henkilökohtaisesti teemahaastattelumenetelmää käyttäen. Tutkimusaineisto analysoitiin tyypittelemällä teemojen avulla. Aineistosta etsittiin yhteneväisyyksiä ja eroja.
Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että perehdyttämisessä on paljon hyviä käytänteitä, mutta myös hieman kehitettävää. Opinnäytetyön tärkeimpänä johtopäätöksenä on, että perehdyttäminen on Kanta-Helsingin alueella pääsääntöisesti hyvin järjestettyä ja työpaikkaohjaaja on tärkeässä roolissa perehdytyksen onnistumisessa. Opinnäytetyön tuloksena syntyi kehitysehdotuksia kolmelle eri taholle: Kanta-Helsingin alueelle, muille alueille sekä yrityksen henkilöstöosastolle. Kanta-Helsingissä perehdyttäjän valintaan tulisi kiinnittää hieman enemmän huomiota. Lisäksi perehdytettävän taustaa voisi ottaa enemmän huomioon perehdytystä suunniteltaessa. Perehdytys tulisi myös järjestää samassa konttorissa kuin mihin uusi työntekijä lopulta myös sijoittuu. Muiden alueiden kannattaisi pohtia työpaikkaohjaajan palkkaamista, koska siitä on niin hyviä kokemuksia Kanta-Helsingin alueella. Alue on myös jatkuvasti yrityksen sisäisten rankingien kärjessä ja varmasti yksi syy siihen on juuri työpaikkaohjaajan tärkeä rooli perehdytyksessä.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Kanta-Helsingin konttoreiden, joissa perehdytetään uusia palveluneuvojia, johtajat sekä tutkimuksen teon aikana uutta työntekijää näissä konttoreissa perehdyttäneet perehdyttäjät. Esimiehille lähetettiin haastattelukysymykset sähköisesti puolistrukturoitua haastattelumenetelmää käyttäen ja perehdyttäjiä haastateltiin henkilökohtaisesti teemahaastattelumenetelmää käyttäen. Tutkimusaineisto analysoitiin tyypittelemällä teemojen avulla. Aineistosta etsittiin yhteneväisyyksiä ja eroja.
Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että perehdyttämisessä on paljon hyviä käytänteitä, mutta myös hieman kehitettävää. Opinnäytetyön tärkeimpänä johtopäätöksenä on, että perehdyttäminen on Kanta-Helsingin alueella pääsääntöisesti hyvin järjestettyä ja työpaikkaohjaaja on tärkeässä roolissa perehdytyksen onnistumisessa. Opinnäytetyön tuloksena syntyi kehitysehdotuksia kolmelle eri taholle: Kanta-Helsingin alueelle, muille alueille sekä yrityksen henkilöstöosastolle. Kanta-Helsingissä perehdyttäjän valintaan tulisi kiinnittää hieman enemmän huomiota. Lisäksi perehdytettävän taustaa voisi ottaa enemmän huomioon perehdytystä suunniteltaessa. Perehdytys tulisi myös järjestää samassa konttorissa kuin mihin uusi työntekijä lopulta myös sijoittuu. Muiden alueiden kannattaisi pohtia työpaikkaohjaajan palkkaamista, koska siitä on niin hyviä kokemuksia Kanta-Helsingin alueella. Alue on myös jatkuvasti yrityksen sisäisten rankingien kärjessä ja varmasti yksi syy siihen on juuri työpaikkaohjaajan tärkeä rooli perehdytyksessä.