Hoitoelvytysosaaminen ja elvytyskoulutuksen riittävyys terveyskeskuksen hoitohenkilökunnan kuvaamana
Tertsunen, Minna (2013)
Tertsunen, Minna
Saimaan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401171476
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401171476
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata hoitohenkilökunnan elvytysosaamista. Tavoitteena oli tutkia elvytykseen osallistuvan hoitohenkilökunnan kokemusta elvytystilanteesta, siinä toimimisesta ja elvytyskoulutuksen riittävyydestä. Tutkimus perustuu jokaisen hoitajan omaan kokemukseen. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa jota, voidaan hyödyntää sairaanhoitajakoulutuksessa ja kehitettäessä Nurmeksen terveyskeskuksen elvytyskoulutusta. Opinnäytetyössä on vastattu seuraaviin tutkimusongelmiin: Millaiseksi hoitohenkilökunta arvioi elvytysosaamisensa? Miten hoitohenkilökunta haluaisi kehittää elvytysosaamistaan?
Aineistoa on kerätty sähköisistä tietokannoista Saimaan ammattikorkeakoulun Nelli-portaalin avulla. Tietokantoina on käytetty Arto- ja Aleksi-tietokantaa sekä Terveysporttia. Lisäksi tietoa on kerätty hoitoalan kirjoista, lehdistä ja internetistä. Opinnäytetyötä varten toteutettiin kysely Nurmeksen terveyskeskuksessa. Kyselyyn valittiin ensiavun sekä kahden vuodeosaston hoitohenkilökunta. Opinnäytetyössä on käytetty kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta. Kyselylomakkeiden analysoinnissa käytettiin SPSS-ohjelmaa. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimus toteutettiin elokuussa 2013. Vastauksia tuli yhteensä 29 (N=40) joten vastausprosentti oli 73.
Opinnäytetyössä käytettyjen lähteiden mukaan hoitohenkilökunnan tulisi hallita potilaan peruselvytys. Lisäksi hoitohenkilökunnan tulisi pystyä tekemään tehokasta hoitoelvytystä, johon kuuluvat peruselvytyksen lisäksi defibrillointi, ventilointi maski-ventilaation avulla ja elvytyksen lääkehoito. Tutkimuksessa selvisi että yli 80 % vastaajista koki oman elvytysosaamisensa hyväksi tai kohtalaiseksi. Kysely sisälsi myös taitotestin. Taitotestin perusteella hoitohenkilökunnalla olisi kehitettävää peruselvytystiedoissa ja taidoissa. Vastaajat kokivat että elvytyskoulutusta ei ole tarpeeksi, ja että se ei ole tarpeeksi kattavaa. Elvytyskoulutusta tulisi olla säännöllisesti, ja jokaisen hoitohenkilökuntaan kuuluvan tulisi osallistua koulutukseen.
Aineistoa on kerätty sähköisistä tietokannoista Saimaan ammattikorkeakoulun Nelli-portaalin avulla. Tietokantoina on käytetty Arto- ja Aleksi-tietokantaa sekä Terveysporttia. Lisäksi tietoa on kerätty hoitoalan kirjoista, lehdistä ja internetistä. Opinnäytetyötä varten toteutettiin kysely Nurmeksen terveyskeskuksessa. Kyselyyn valittiin ensiavun sekä kahden vuodeosaston hoitohenkilökunta. Opinnäytetyössä on käytetty kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta. Kyselylomakkeiden analysoinnissa käytettiin SPSS-ohjelmaa. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimus toteutettiin elokuussa 2013. Vastauksia tuli yhteensä 29 (N=40) joten vastausprosentti oli 73.
Opinnäytetyössä käytettyjen lähteiden mukaan hoitohenkilökunnan tulisi hallita potilaan peruselvytys. Lisäksi hoitohenkilökunnan tulisi pystyä tekemään tehokasta hoitoelvytystä, johon kuuluvat peruselvytyksen lisäksi defibrillointi, ventilointi maski-ventilaation avulla ja elvytyksen lääkehoito. Tutkimuksessa selvisi että yli 80 % vastaajista koki oman elvytysosaamisensa hyväksi tai kohtalaiseksi. Kysely sisälsi myös taitotestin. Taitotestin perusteella hoitohenkilökunnalla olisi kehitettävää peruselvytystiedoissa ja taidoissa. Vastaajat kokivat että elvytyskoulutusta ei ole tarpeeksi, ja että se ei ole tarpeeksi kattavaa. Elvytyskoulutusta tulisi olla säännöllisesti, ja jokaisen hoitohenkilökuntaan kuuluvan tulisi osallistua koulutukseen.