Lahnan kasvu Lahden Vesijärven Enonselällä
Toivonen, Anssi (2013)
Toivonen, Anssi
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401101190
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401101190
Tiivistelmä
Työn tavoite oli tutkia ja selvittää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tarpeisiin lahnojen kasvun muutosta voimakkaan ravintoketjumanipulaation seurauksena Lahden Vesijärven Enonselällä. Lahnan hoito-kalastuksen alue rajoittuu muutamaan suureen selkään vuosille 1996–2011. Pääalue on Enonselkä.
Tutkimusmenetelmänä kasvun todentamiseen käytettiin kasvun takautuvaa määritystä hoitokalastuksella saatujen lahnojen satunnaisotannasta. Hypoteesina oli, että kalakannan määrän vähentymisen myötä myös lahnoille riittäisi enemmän ravintoa, mikä johtaisi nopeampaan kasvuun.
Tutkimuksen tuloksena saatu tieto kuitenkin osoittaa, että lahnojen kasvu on hidastunut. Nuoremmat vuosiluokat ovat kuitenkin kasvaneet normaalisti. Vanhempien ikäluokkien lahnat eivät enää saa pohjaeläinsyönnillä riittävästi ravintoa kasvaakseen, koska muut kalalajit, jotka käyttävät ravinnokseen pohjaeläimiä, syövät ne tehokkaammin. Siksi lahnat joutuvat ravinnokseen syömään eläinplanktonia, joka kyllä pitää ikääntyneemmän kannan hyvin elossa, mutta se ei kasva normaalisti. Järven trofiatasoa on pyritty ylläpitämään eikä erittäin voimakasta hoitokalastusta ole enää toteutettu. Vaikka lahnan osuus koko Vesijärven hoitokalastuksessa on merkittävästi lisääntynyt, se ei kuitenkaan ole johtanut jäljelle jääneen kannan kasvun nopeutumiseen.
Tutkimustietoa on tarkoitus jatkossa hyödyntää osana laajempaa Vesijärven kalastotutkimusta. Oma osuuteni työssä oli osallistuminen lahnan hoitokalastukseen Vesijärven Enonselällä vuonna 2011 sekä Tuusulanjärvellä 2004 sekä näytteiden tutkiminen ja kasvun takautuva määrittely. Muu työhöni käytetty tilasto- ja vertailuaineisto perustuu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Evon tutkimusaseman tilastotietoihin. Niistä keräämällä, yhdistelemällä ja muokkaamalla on valmistunut tämä työ koskien lahnan kasvua Lahden Vesijärvessä.
Tutkimusmenetelmänä kasvun todentamiseen käytettiin kasvun takautuvaa määritystä hoitokalastuksella saatujen lahnojen satunnaisotannasta. Hypoteesina oli, että kalakannan määrän vähentymisen myötä myös lahnoille riittäisi enemmän ravintoa, mikä johtaisi nopeampaan kasvuun.
Tutkimuksen tuloksena saatu tieto kuitenkin osoittaa, että lahnojen kasvu on hidastunut. Nuoremmat vuosiluokat ovat kuitenkin kasvaneet normaalisti. Vanhempien ikäluokkien lahnat eivät enää saa pohjaeläinsyönnillä riittävästi ravintoa kasvaakseen, koska muut kalalajit, jotka käyttävät ravinnokseen pohjaeläimiä, syövät ne tehokkaammin. Siksi lahnat joutuvat ravinnokseen syömään eläinplanktonia, joka kyllä pitää ikääntyneemmän kannan hyvin elossa, mutta se ei kasva normaalisti. Järven trofiatasoa on pyritty ylläpitämään eikä erittäin voimakasta hoitokalastusta ole enää toteutettu. Vaikka lahnan osuus koko Vesijärven hoitokalastuksessa on merkittävästi lisääntynyt, se ei kuitenkaan ole johtanut jäljelle jääneen kannan kasvun nopeutumiseen.
Tutkimustietoa on tarkoitus jatkossa hyödyntää osana laajempaa Vesijärven kalastotutkimusta. Oma osuuteni työssä oli osallistuminen lahnan hoitokalastukseen Vesijärven Enonselällä vuonna 2011 sekä Tuusulanjärvellä 2004 sekä näytteiden tutkiminen ja kasvun takautuva määrittely. Muu työhöni käytetty tilasto- ja vertailuaineisto perustuu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Evon tutkimusaseman tilastotietoihin. Niistä keräämällä, yhdistelemällä ja muokkaamalla on valmistunut tämä työ koskien lahnan kasvua Lahden Vesijärvessä.