Asiakkaiden alkuhaastattelu kotihoidossa
Koutonen, Laura (2013)
Koutonen, Laura
Oulun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401081129
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401081129
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kotihoidossa käytettävän asiakkaan alkuhaastat-telun sisältöä ja toteutustapaa. Työn tavoitteena oli saada kotihoidon työntekijöiltä tietoa haastattelun kulusta ja siitä, miten alkuhaastattelua voisi kehittää paremmin tarkoitustaan ajavaksi. Tavoitteena oli myös tuottaa tietoa alkuhaastatteluvaiheen kehittämiseksi.
Tutkimus oli laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tietoa kerättiin haastattelemalla viidestä eri kotihoitopaikasta yhtä tai kahta henkilöä ja pyytämällä heiltä haastattelun apuna käytettävä materiaali analysoitavaksi.
Kotihoito on toimintaa, jossa kotipalvelun ja kotisairaanhoidon eri toiminnot on yhdistetty uudeksi palvelumuodoksi. Sen sisältö on säädetty sosiaalihuoltolaissa, kansanterveyslaissa ja sosiaalihuoltoasetuksessa. Palvelukokonaisuuteen voi kuulua mm. kotipalvelu ja -sairaanhoito, lääkärin, fysioterapeutin ja muiden erityisammattiryhmien kotikäynnit, tuki- ja turvapalvelut ja omaishoidontuki. Tavoitteena on tukea asiakkaan toimintakykyä, jotta hän voi asua mahdollisimman pitkään kotona erilaisten tukipalvelujen avulla.
Kotihoidon palvelujen lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet ja hänen suoriutumisensa jokapäiväisessä elämässä. Palvelutoiminta on ensimmäinen näkökulma asiakaslähtöisyyteen. Hyvien palvelukokemusten seurauksena on mahdollista syntyä pitkäaikainen asiakassuhde.
Haastatteluissa ilmeni, että kotihoidon tarjoajilla on hyvät ja melko kattavat alkuhaastattelut uusille asiakkaille. Eroavaisuuksia on kuitenkin eri kotihoidoissa käytettävissä toimintatavoissa ja haastattelujen tekijässä. Alkuhaastattelut tehdään yleensä asiakkaan kotona ja siihen liittyy aina apuvälinetarpeen arviointi. Asiakkaan tarpeita ja voimavara-lähtöisyyttä pidettiin erittäin tärkeinä asioina hoitoa suunnitellessa. Omaisten roolia hoidossa pidettiin myös hyvin tärkeänä asiana selvittää. Kehitysehdotuksena muutamalta kotihoidon työntekijältä tuli esimerkiksi haastattelulomakkeen kehittäminen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkimuksessa mukana olleissa kotihoidoissa alkuhaastattelut ovat toimivia ja asiakaslähtöisiä. Haastattelujen tasalaatuisuutta voitaisiin kuitenkin vielä kehittää. Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää alkuhaastattelujen kehitystyössä.
Tutkimus oli laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tietoa kerättiin haastattelemalla viidestä eri kotihoitopaikasta yhtä tai kahta henkilöä ja pyytämällä heiltä haastattelun apuna käytettävä materiaali analysoitavaksi.
Kotihoito on toimintaa, jossa kotipalvelun ja kotisairaanhoidon eri toiminnot on yhdistetty uudeksi palvelumuodoksi. Sen sisältö on säädetty sosiaalihuoltolaissa, kansanterveyslaissa ja sosiaalihuoltoasetuksessa. Palvelukokonaisuuteen voi kuulua mm. kotipalvelu ja -sairaanhoito, lääkärin, fysioterapeutin ja muiden erityisammattiryhmien kotikäynnit, tuki- ja turvapalvelut ja omaishoidontuki. Tavoitteena on tukea asiakkaan toimintakykyä, jotta hän voi asua mahdollisimman pitkään kotona erilaisten tukipalvelujen avulla.
Kotihoidon palvelujen lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet ja hänen suoriutumisensa jokapäiväisessä elämässä. Palvelutoiminta on ensimmäinen näkökulma asiakaslähtöisyyteen. Hyvien palvelukokemusten seurauksena on mahdollista syntyä pitkäaikainen asiakassuhde.
Haastatteluissa ilmeni, että kotihoidon tarjoajilla on hyvät ja melko kattavat alkuhaastattelut uusille asiakkaille. Eroavaisuuksia on kuitenkin eri kotihoidoissa käytettävissä toimintatavoissa ja haastattelujen tekijässä. Alkuhaastattelut tehdään yleensä asiakkaan kotona ja siihen liittyy aina apuvälinetarpeen arviointi. Asiakkaan tarpeita ja voimavara-lähtöisyyttä pidettiin erittäin tärkeinä asioina hoitoa suunnitellessa. Omaisten roolia hoidossa pidettiin myös hyvin tärkeänä asiana selvittää. Kehitysehdotuksena muutamalta kotihoidon työntekijältä tuli esimerkiksi haastattelulomakkeen kehittäminen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkimuksessa mukana olleissa kotihoidoissa alkuhaastattelut ovat toimivia ja asiakaslähtöisiä. Haastattelujen tasalaatuisuutta voitaisiin kuitenkin vielä kehittää. Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää alkuhaastattelujen kehitystyössä.