VARHAINEN PUUTTUMINEN IKÄÄNTYNEIDEN KALTOINKOHTELUTILANTEISSA
Selmo, Essi (2013)
Selmo, Essi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401041048
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401041048
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaiset tekijät hoitoympäristössä vaikuttavat ikääntyneen kaltoinkohteluun ja miten varhaista puuttumista tutkittu ikääntyneiden kaltoinkohtelutilanteissa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän kaupungin vanhuspalveluiden kanssa. Opinnäytetyön toteutustapa oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Katsauksessa käytetty aineisto koostui ikääntyneiden kaltoinkohtelua ja varhaista puuttumista käsittelevästä 22 tutkimuksesta ja julkaisusta, jotka ovat julkaistu vuosien 2003–2013 välisenä aikana. Verkkopohjainen aineistohaku toteutettiin englanninkielellä CINAHL- tietokannassa sekä suomenkielellä muun muassa Aleksi-tietokannassa. Kirjallisuuskatsaukseen kootun aineiston laatua arvioitiin hyödyntämällä Cesario, Morin & Santa-Donaton (2002) laadullisen tutkimuksen arviointiohjeita. Aineiston analyysi toteutettiin teemoittelulla, jonka kautta muodostettiin neljä erilaista näkökulmaa suhteessa ikääntyneiden kaltoinkohteluun ja varhaiseen puuttumiseen. Näitä olivat kognitiivisten toimintojen heikentyminen hoidettavilla, hoitohenkilökunnan ammatillinen osaaminen ja työssä jaksaminen, hoitoympäristöstä nousevat tekijät sekä sairaanhoitajan osaaminen kaltoinkohtelun ehkäisyssä.
Kirjallisuuskatsauksen pohjalta on laadittu toimintasuositukset kaltoinkohtelun varhaiseen puuttu-miseen. Suositukset ovat kohdennettu etenkin ikääntyneiden palveluasumiseen sekä pitkäaikaishoi-toon. Kirjallisuuskatsauksessa käytetyn aineiston perusteella tarvetta olisi ainakin psykogeriatrisen koulutuksen lisäämiseen. Kaltoinkohtelun tunnistamiseen kehitetyt mittaristot toimivat apuvälineinä tilanteen arvioinnissa, mutta niiden tarkkuus ja luotettavuus voivat vaihdella. Siksi henkilökunnan tulisikin tutustua kaltoinkohtelua määritteleviin mittareihin ennakoivasti ja sopia, mitä mittaria kaltoinkohtelutilanteiden selvittämisessä käytetään. Kaltoinkohtelun ehkäisyn tehostamiseksi voi-taisiin kunnissa kokeilla esimerkiksi opinnäytetyössä esiteltyä Cardiffin-mallia.
Kirjallisuuskatsauksen pohjalta on laadittu toimintasuositukset kaltoinkohtelun varhaiseen puuttu-miseen. Suositukset ovat kohdennettu etenkin ikääntyneiden palveluasumiseen sekä pitkäaikaishoi-toon. Kirjallisuuskatsauksessa käytetyn aineiston perusteella tarvetta olisi ainakin psykogeriatrisen koulutuksen lisäämiseen. Kaltoinkohtelun tunnistamiseen kehitetyt mittaristot toimivat apuvälineinä tilanteen arvioinnissa, mutta niiden tarkkuus ja luotettavuus voivat vaihdella. Siksi henkilökunnan tulisikin tutustua kaltoinkohtelua määritteleviin mittareihin ennakoivasti ja sopia, mitä mittaria kaltoinkohtelutilanteiden selvittämisessä käytetään. Kaltoinkohtelun ehkäisyn tehostamiseksi voi-taisiin kunnissa kokeilla esimerkiksi opinnäytetyössä esiteltyä Cardiffin-mallia.