"Minun keliakiani" : Ensitietoa 9–12 -vuotiaalle keliakiaan sairastuneelle lapselle
Mehtälä, Nina; Pihlajaniemi, Roosa (2013)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Mehtälä, Nina
Pihlajaniemi, Roosa
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013122722122
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013122722122
Tiivistelmä
Tutkimuksen mukaan keliakian yleisyys suomalaisilla lapsilla on noin yksi tapaus 99 lasta kohden. Keliakia todetaan yhä useammin koulu-, nuoruus- tai aikuisikäisellä, kun ennen diagnoosi tehtiin yleensä imeväis- ja leikki-ikäisellä. Tämän projektin tarkoituksena on tuottaa potilasohje, joka antaa ensitietoa 9–12 -vuotiaalle keliakiaan sairastuneelle lapselle. Projektin tavoitteena on auttaa lasta sopeutumaan keliakian kanssa elämiseen ja motivoida lasta omahoitoon.
Opinnäytetyö tehtiin projektityönä Länsi-Pohjan keskussairaalan lastenosasto 1B:lle. Teoriaosassa käsitellään keliakiaa sairautena ja sen hoitamista, 9–12 -vuotiasta lasta, lapsen sairastumista, sopeutumista ja omahoitoa sekä ensitietoa, lapsen hoidonohjausta ja hyvää kirjallista potilasohjetta.
Tuotoksena syntynyt potilasohje annetaan lastenosasto 1B:n käyttöön, josta sitä jaetaan kaikille 9–12 -vuotiaille, joilla diagnosoidaan keliakia. Potilasohjeeseen on tarinan muodossa kerrottu pääkohdat keliakiasta ja sen hoidosta. Lisäksi potilasohjeessa on tarinan muodossa kerrottuja ohjeita ja neuvoja keliakia-arjesta ja omahoidon opettelusta sekä gluteeniton resepti, jotka auttavat sopeutumaan keliakian kanssa elämiseen ja motivoivat omahoitoon. Potilasohjeessa on myös tietoa keliakian vertaistuki mahdollisuuksista.
Potilasohjetta on arvioitu monelta eri taholta, jotta lopputulos olisi mahdollisimman luotettava ja käytännöllinen. Siitä ovat antaneet palautetta useat lastenosaston työntekijät, ravitsemusterapeutti, kaksi 10–12 -vuotiasta lasta sekä lasten hoitotyön lehtori ja anatomian ja fysiologian lehtori. Lisäksi Länsi-Pohjan keliakia yhdistys ry:n puheenjohtaja on arvioinut potilasohjeen vertaistukiosiota. Hoitaja käyttää potilasohjetta apunaan ensimmäisellä hoitajan vastaanotolla lapsen keliakia diagnoosin jälkeen. Potilasohje tukee 9–12 -vuotiaan hoidonohjausta ja omahoidon kehittymistä.
Opinnäytetyö tehtiin projektityönä Länsi-Pohjan keskussairaalan lastenosasto 1B:lle. Teoriaosassa käsitellään keliakiaa sairautena ja sen hoitamista, 9–12 -vuotiasta lasta, lapsen sairastumista, sopeutumista ja omahoitoa sekä ensitietoa, lapsen hoidonohjausta ja hyvää kirjallista potilasohjetta.
Tuotoksena syntynyt potilasohje annetaan lastenosasto 1B:n käyttöön, josta sitä jaetaan kaikille 9–12 -vuotiaille, joilla diagnosoidaan keliakia. Potilasohjeeseen on tarinan muodossa kerrottu pääkohdat keliakiasta ja sen hoidosta. Lisäksi potilasohjeessa on tarinan muodossa kerrottuja ohjeita ja neuvoja keliakia-arjesta ja omahoidon opettelusta sekä gluteeniton resepti, jotka auttavat sopeutumaan keliakian kanssa elämiseen ja motivoivat omahoitoon. Potilasohjeessa on myös tietoa keliakian vertaistuki mahdollisuuksista.
Potilasohjetta on arvioitu monelta eri taholta, jotta lopputulos olisi mahdollisimman luotettava ja käytännöllinen. Siitä ovat antaneet palautetta useat lastenosaston työntekijät, ravitsemusterapeutti, kaksi 10–12 -vuotiasta lasta sekä lasten hoitotyön lehtori ja anatomian ja fysiologian lehtori. Lisäksi Länsi-Pohjan keliakia yhdistys ry:n puheenjohtaja on arvioinut potilasohjeen vertaistukiosiota. Hoitaja käyttää potilasohjetta apunaan ensimmäisellä hoitajan vastaanotolla lapsen keliakia diagnoosin jälkeen. Potilasohje tukee 9–12 -vuotiaan hoidonohjausta ja omahoidon kehittymistä.