Nautojen munasarjadiagnostiikka
Ryyppö, Marianna (2013)
Ryyppö, Marianna
Hämeen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013122022046
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013122022046
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli selvittää työn toimeksiantajalle, onko nautojen munasarjadiagnostiikkakoulutukselle kysyntää toimilupasiementäjien kes-kuudessa ja mikäli on, minkälaisia kursseja haluttaisiin järjestettävän ja miten aikaisemmin järjestettyjä kursseja voisi kehittää. Työn toimeksiantaja on HH Embryo Oy, joka on vuonna 2006 perustettu yritys nautakarjan jalostukseen liittyvien tuotteiden ja palveluiden myymiseen.
Kirjallisuusosiossa käsitellään nautojen munasarjojen ja kohdun rakenteita, munasarjojen normaalia toimintaa ja häiriötiloja sekä munasarjadiagnostiikan tekoa käytännössä. Lisäksi työssä on pieni katsaus ulkomaiden tilanteeseen kyseisten koulutusten osalta.
Työn tutkimusosuus toteutettiin kyselynä kesäkuun ja elokuun 2013 välillä. Kysely kohdistettiin HH Embryon asiakkaille, jotka olivat käyneet toi-milupakurssin ja osa oli käynyt lisäksi munasarjadiagnostiikkakurssin. Vastauksia tuli yhteensä 54 ja vastausprosentiksi muodostui 29,3 %.
Vastaajat olivat suurimmalta osin suurikokoisista ja korkeatuottoisista karjoista. Osa oli jo pitkään siementänyt karjansa eläimet ja osa vain vähän aikaa. Kaiken kaikkiaan siemennyksissä on onnistuttu hyvin. Vastausten perusteella suurin osa kyselyyn vastanneista pitää munasarjadiagnostiikan osaamista tärkeänä ja iso osa olisi kiinnostunut menemään kurssille. Vain muutama vastaaja oli jo käynyt kurssin. Tärkein syy lähteä munasarjadiagnostiikkakurssille on saada varmuutta itse tehtyihin diagnooseihin. Karjanhoitajan munasarjadiagnostiikkaosaaminen tuo joustavuutta navettatöihin ja joissakin tapauksissa eläinlääkärille soittaminen nopeutuu.
Käytännön harjoittelu on munasarjadiagnostiikkakurssin tärkein asia. Myös riittävä harjoitteluaika, ohjaajien määrä koulutettaviin nähden sekä toistot harjoituksissa ovat tärkeitä. Tarpeen tullen on oltava mahdollisuuksia kysyä apua ongelmatilanteissa ja saada ohjausta.
Kirjallisuusosiossa käsitellään nautojen munasarjojen ja kohdun rakenteita, munasarjojen normaalia toimintaa ja häiriötiloja sekä munasarjadiagnostiikan tekoa käytännössä. Lisäksi työssä on pieni katsaus ulkomaiden tilanteeseen kyseisten koulutusten osalta.
Työn tutkimusosuus toteutettiin kyselynä kesäkuun ja elokuun 2013 välillä. Kysely kohdistettiin HH Embryon asiakkaille, jotka olivat käyneet toi-milupakurssin ja osa oli käynyt lisäksi munasarjadiagnostiikkakurssin. Vastauksia tuli yhteensä 54 ja vastausprosentiksi muodostui 29,3 %.
Vastaajat olivat suurimmalta osin suurikokoisista ja korkeatuottoisista karjoista. Osa oli jo pitkään siementänyt karjansa eläimet ja osa vain vähän aikaa. Kaiken kaikkiaan siemennyksissä on onnistuttu hyvin. Vastausten perusteella suurin osa kyselyyn vastanneista pitää munasarjadiagnostiikan osaamista tärkeänä ja iso osa olisi kiinnostunut menemään kurssille. Vain muutama vastaaja oli jo käynyt kurssin. Tärkein syy lähteä munasarjadiagnostiikkakurssille on saada varmuutta itse tehtyihin diagnooseihin. Karjanhoitajan munasarjadiagnostiikkaosaaminen tuo joustavuutta navettatöihin ja joissakin tapauksissa eläinlääkärille soittaminen nopeutuu.
Käytännön harjoittelu on munasarjadiagnostiikkakurssin tärkein asia. Myös riittävä harjoitteluaika, ohjaajien määrä koulutettaviin nähden sekä toistot harjoituksissa ovat tärkeitä. Tarpeen tullen on oltava mahdollisuuksia kysyä apua ongelmatilanteissa ja saada ohjausta.