Opiskelun aloituksen osallistava tuki - opiskelijoiden näkökulma
Tchervinskij-Tyni, Anna; Karjalainen, Veera; Pohjanlehto, Terhi (2013)
Tchervinskij-Tyni, Anna
Karjalainen, Veera
Pohjanlehto, Terhi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013122021997
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013122021997
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ammattikoulu Hyria Hyvinkään opiskelijoiden opiskelumotivaatiota ja opiskelukokemuksia. Toisen asteen opiskelijat keskeyttävät opintonsa muita koulutusasteita herkemmin. Opintojen keskeyttäminen on myös yksi merkittävä syrjäytymisen riski, sillä nuori jää ilman koulutusta ja tutkintoa, jolloin työllistyminen vaikeutuu. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että koulutetut henkilöt ovat tietoisempia terveyden edistämisen merkityksestä ja ovat myös kiinnostuneempia omasta terveydestään. Tästä syystä toisen asteen koulutuksissa tulisi korostaa opiskelijoiden oman terveyden edistämisen merkitystä. Tässä opinnäytetyössä haastateltiin Hyria Hyvinkään ensimmäisen lukuvuoden opiskelijoita. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät tukevat opiskelijaa opintojen jatkamisessa, mitkä tekijät mahdollisesti vaikuttavat opintojen keskeyttämiseen sekä millaista tukea opiskelijat toivoisivat opintojen jatkamiseksi saavansa. Opinnäytetyö on osa Opiskelun aloituksen osallistava tuki –hanketta (OAOT- 2013 – 2014.)
Tutkimuksessa käytettiin laadullista lähestymistapaa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Teoreettisena pohjana oli Engeströmin (1995) Kehittävän työntutkimuksen malli. Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina ja haastattelut nauhoitettiin litterointia varten. Ryhmähaastatteluiden kohderyhmänä olivat ensimmäisen vuoden datanomi- ja lähihoitajaopiskelijat sekä oppilaskunta. Haastateltavia oli yhteensä 35 (n=35), joista 20 oli poikia ja 15 oli tyttöjä. Tutkimustulokset analysoitiin sisällön analyysillä.
Tutkimuksen perusteella opintojen jatkamista tukevia tekijöitä ovat sosiaaliset suhteet, tulevaisuuden suunnitelmat, opiskelijan oma henkinen hyvinvointi sekä opetusjärjestelmä. Opiskelijoiden mielestä opiskelun keskeyttämisen mahdollisia syitä saattoivat olla opiskelijan henkilökohtaiset tekijät, joita ovat mm. koulun henkilökunnan puuttuva tuki sekä yhteiskunnan erilaiset vaikutukset. Lisäksi opiskelijat toivoivat saavansa opintojen loppuun saattamiseksi positiivista palautetta, taloudellista tukea sekä mahdollisuuden tulla kuulluiksi.
Jatkossa ammattioppilaitosten tulisi kiinnittää enemmän huomiota opintojen mielekkyyteen, opiskelijoiden tukemiseen ja kannustamiseen. Suurin osa opintojen keskeyttäjistä keskeyttää opintonsa jo ensimmäisenä lukukautena. Jo yläasteella tulisi nuorille tarjota enemmän tietoa mahdollisista opiskeluvaihtoehdoista peruskoulun jälkeen.
Tutkimuksessa käytettiin laadullista lähestymistapaa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Teoreettisena pohjana oli Engeströmin (1995) Kehittävän työntutkimuksen malli. Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina ja haastattelut nauhoitettiin litterointia varten. Ryhmähaastatteluiden kohderyhmänä olivat ensimmäisen vuoden datanomi- ja lähihoitajaopiskelijat sekä oppilaskunta. Haastateltavia oli yhteensä 35 (n=35), joista 20 oli poikia ja 15 oli tyttöjä. Tutkimustulokset analysoitiin sisällön analyysillä.
Tutkimuksen perusteella opintojen jatkamista tukevia tekijöitä ovat sosiaaliset suhteet, tulevaisuuden suunnitelmat, opiskelijan oma henkinen hyvinvointi sekä opetusjärjestelmä. Opiskelijoiden mielestä opiskelun keskeyttämisen mahdollisia syitä saattoivat olla opiskelijan henkilökohtaiset tekijät, joita ovat mm. koulun henkilökunnan puuttuva tuki sekä yhteiskunnan erilaiset vaikutukset. Lisäksi opiskelijat toivoivat saavansa opintojen loppuun saattamiseksi positiivista palautetta, taloudellista tukea sekä mahdollisuuden tulla kuulluiksi.
Jatkossa ammattioppilaitosten tulisi kiinnittää enemmän huomiota opintojen mielekkyyteen, opiskelijoiden tukemiseen ja kannustamiseen. Suurin osa opintojen keskeyttäjistä keskeyttää opintonsa jo ensimmäisenä lukukautena. Jo yläasteella tulisi nuorille tarjota enemmän tietoa mahdollisista opiskeluvaihtoehdoista peruskoulun jälkeen.