Pianistien yhteismusisointi musiikkiopistoissa - haasteita ja mahdollisuuksia
Terävä, Virpi; Rissanen, Pia; Vuoristo, Maija (2013)
Terävä, Virpi
Rissanen, Pia
Vuoristo, Maija
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121821813
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121821813
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena on ottaa selvää, kuinka hyvin ja millä keinoin pianistien yhteismusisointi toteutuu musiikkiopistoissa. Pidämme pianistien yhteismusisointia tärkeänä sen yhteisöllisyyden vuoksi. Lisäksi se kuuluu musiikkioppilaitosten opetussuunnitelmaan.
Teimme kyselyn kuudelle opettajalle, jotka työskentelivät viidessä eri musiikkiopistossa. Yksi meistä haastatteli erästä ryhmäopetukseen hyvin perehtynyttä opettajaa. Toinen seurasi improvisointikurssia, jossa soitettiin ryhmissä ja kolmannen opinnäytetyön tekijän opistossa järjestettiin soitintenvaihtoviikko. Luimme myös kirjallisuutta, joka käsitteli ryhmän kanssa työskentelyä. Lisäksi tutkimme soittaen erityylisiä kuusikätisiä kappaleita.
Saimme opettajille tehdyn kyselyn vastauksista paljon hyviä ja käyttökelpoisia tapoja toteuttaa yhteismusisointia. Osa niistä on helposti toteutettavissa, mutta resurssien ja ajan puute eivät aina anna mahdollisuutta suurempien produktioiden ja säännöllisen yhteismusisoinnin järjestämiseen.
Ajatus yhteismusisoinnin tarpeellisuudesta ja hyödystä on vahvistunut opinnäytetyön tekemisen aikana. Innostus yhteismusisointiin on lisääntynyt opetuksessamme. Olemme vakuuttuneita siitä, että yhteismusisointi tukee lasten oppimista. Siksi toivomme, että tulevaisuudessa kaikkien musiikkiopistojen pianonsoitonopettajien tuntimäärään sisältyisi yhteismusisointitunti.
Teimme kyselyn kuudelle opettajalle, jotka työskentelivät viidessä eri musiikkiopistossa. Yksi meistä haastatteli erästä ryhmäopetukseen hyvin perehtynyttä opettajaa. Toinen seurasi improvisointikurssia, jossa soitettiin ryhmissä ja kolmannen opinnäytetyön tekijän opistossa järjestettiin soitintenvaihtoviikko. Luimme myös kirjallisuutta, joka käsitteli ryhmän kanssa työskentelyä. Lisäksi tutkimme soittaen erityylisiä kuusikätisiä kappaleita.
Saimme opettajille tehdyn kyselyn vastauksista paljon hyviä ja käyttökelpoisia tapoja toteuttaa yhteismusisointia. Osa niistä on helposti toteutettavissa, mutta resurssien ja ajan puute eivät aina anna mahdollisuutta suurempien produktioiden ja säännöllisen yhteismusisoinnin järjestämiseen.
Ajatus yhteismusisoinnin tarpeellisuudesta ja hyödystä on vahvistunut opinnäytetyön tekemisen aikana. Innostus yhteismusisointiin on lisääntynyt opetuksessamme. Olemme vakuuttuneita siitä, että yhteismusisointi tukee lasten oppimista. Siksi toivomme, että tulevaisuudessa kaikkien musiikkiopistojen pianonsoitonopettajien tuntimäärään sisältyisi yhteismusisointitunti.