Makrofagien polarisaation immunohistokemiallinen osoittaminen soluviljely- ja kudosnäytteistä : Menetelmän kehitys ja optimointi
Oksanen, Anne (2013)
Oksanen, Anne
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121721645
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121721645
Tiivistelmä
Makrofagit ovat veressä kiertävistä monosyyteistä erilaistuneita tulehdussoluja. Ne toimivat immuunipuolustuksessa fagosyytteina sekä antigeenejä esittelevinä soluina. Makrofagit tuottavat monia sytokiineja ja muita tulehduksen välittäjäaineita, ja ovat osallisina tulehdusreaktion eri vaiheissa. Eri sytokiinit ohjaavat makrofagien aktivoitumista joko klassisen tai vaihtoehtoisen aktivaation suuntaan. Klassisesti aktivoituneet makrofagit toimivat ensisijaisesti tulehdusreaktion alkuvaiheessa, kun taas vaihtoehtoisesti aktivoituneita makrofageja tavataan pääasiassa paranemassa olevassa kudoksessa sekä kroonisessa tulehduksessa.
Immunohistokemia on värjäysmenetelmä, joka perustuu antigeenin ja sille spesifisen vasta-aineen väliseen vuorovaikutukseen. Menetelmästä riippuen joko primaarivasta-aine tai sekundaarivasta-aine on leimattu tavallisimmin entsyymileimalla, joka reagoidessaan substraatin kanssa muodostaa näkyvän värin. Opinnäytetyössä värjäyksissä käytettiin LabVision Autostainer –värjäysautomaattia.
Opinnäytetyössä kehitettiin ja optimoitiin värjäysmenetelmä neljälle eri vasta-aineelle. Vasta-aine CD68 tunnisti yleisesti kudoksen makrofageja, vasta-aineet CD163 ja CD206 vaihtoehtoisesti aktivoituneita makrofageja ja vasta-aine iNOS klassisesti aktivoituneita makrofageja. Kehitetyn värjäysmenetelmän todettiin olevan toimiva ja soveltuva käyttötarkoitukseensa. Menetelmää voidaan jatkossa käyttää erilaisten solu- ja kudosnäytteiden tutkimiseen ja kehittää edelleen kaksois- ja fluoresenssivärjäyksiin soveltuvaksi.
Immunohistokemia on värjäysmenetelmä, joka perustuu antigeenin ja sille spesifisen vasta-aineen väliseen vuorovaikutukseen. Menetelmästä riippuen joko primaarivasta-aine tai sekundaarivasta-aine on leimattu tavallisimmin entsyymileimalla, joka reagoidessaan substraatin kanssa muodostaa näkyvän värin. Opinnäytetyössä värjäyksissä käytettiin LabVision Autostainer –värjäysautomaattia.
Opinnäytetyössä kehitettiin ja optimoitiin värjäysmenetelmä neljälle eri vasta-aineelle. Vasta-aine CD68 tunnisti yleisesti kudoksen makrofageja, vasta-aineet CD163 ja CD206 vaihtoehtoisesti aktivoituneita makrofageja ja vasta-aine iNOS klassisesti aktivoituneita makrofageja. Kehitetyn värjäysmenetelmän todettiin olevan toimiva ja soveltuva käyttötarkoitukseensa. Menetelmää voidaan jatkossa käyttää erilaisten solu- ja kudosnäytteiden tutkimiseen ja kehittää edelleen kaksois- ja fluoresenssivärjäyksiin soveltuvaksi.