ACCESSIBILITY IN RURAL TOURISM COMPANIES IN CENTRAL FINLAND
Luukkonen, Saana; Puranen, Mari (2013)
Luukkonen, Saana
Puranen, Mari
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121721578
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121721578
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite oli selvittää keskisuomalaisten maaseutumatkailuyritysten esteettömyyttä KESMA II -projektin yhteydessä. KESMA II -projektia (Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailussa) toteuttavat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Helsingin Yliopiston Ruralia-Instituutti ja useat yhteistyökumppanit. Tutkittavia kohteita olivat Luukkolan Loma, Villa Hiidenmäki ja Wanhan Vartiamäen tila. Opinnäytetyön avulla kohdeyritysten esteettömyyttä pyrittiin edistämään helposti toteutettavien parannusehdotusten avulla.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, ja metodina käytettiin sekä asiakastutkimusta että havainnointia esteettömyyskartoituslomakkeiden avulla. Tutkimus toteutettiin tutkimalla yritysten asiakkaiden palvelupolkua ja sen esteettömyyttä. Yritysten asiakkaille jaettiin loman alussa viesti, jossa pyydettiin vastaamaan verkossa toteutettavaan laadulliseen tutkimukseen. Kartoituslomakkeet ovat Invalidiliitto Ry:n kehittämiä.
Tutkimus osoitti, että esteettömyyttä oli jo jonkin verran otettu yrityksissä huomioon, mutta useita parannusehdotuksia ilmeni sekä asiakkaiden vastauksien perusteella että tutkijoiden havainnoinnista. Kyselyyn vastanneet eivät kokeneet tarvetta esteettömyyden parantamiseen vaan kaikki olivat tyytyväisiä lomaansa: esimerkiksi varausprosessi koettiin helpoksi. Vastaajien parannusehdotukset liittyivät enimmäkseen piha-alueen tasaisuuteen ja valaisemiseen. Tutkijoiden havainnoinnin tulokset olivat yhteneviä asiakkaiden vastauksien kanssa.
Tulosten avulla sekä kohdeyritykset että muutkin maaseutumatkailukohteet voisivat parantaa ja edistää yritystensä esteettömyyttä asiakaslähtöisemmäksi, ja näin ollen tavoittaa laajemman ja tyytyväisemmän asiakaskunnan. Jatkotutkimuksena voitaisiin toteuttaa kvantitatiivinen kysely, jossa tutkittaisiin potentiaalisten asiakkaiden mielipidettä esteettömien palveluiden tarpeellisuudesta maaseutumatkailuyrityksissä.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, ja metodina käytettiin sekä asiakastutkimusta että havainnointia esteettömyyskartoituslomakkeiden avulla. Tutkimus toteutettiin tutkimalla yritysten asiakkaiden palvelupolkua ja sen esteettömyyttä. Yritysten asiakkaille jaettiin loman alussa viesti, jossa pyydettiin vastaamaan verkossa toteutettavaan laadulliseen tutkimukseen. Kartoituslomakkeet ovat Invalidiliitto Ry:n kehittämiä.
Tutkimus osoitti, että esteettömyyttä oli jo jonkin verran otettu yrityksissä huomioon, mutta useita parannusehdotuksia ilmeni sekä asiakkaiden vastauksien perusteella että tutkijoiden havainnoinnista. Kyselyyn vastanneet eivät kokeneet tarvetta esteettömyyden parantamiseen vaan kaikki olivat tyytyväisiä lomaansa: esimerkiksi varausprosessi koettiin helpoksi. Vastaajien parannusehdotukset liittyivät enimmäkseen piha-alueen tasaisuuteen ja valaisemiseen. Tutkijoiden havainnoinnin tulokset olivat yhteneviä asiakkaiden vastauksien kanssa.
Tulosten avulla sekä kohdeyritykset että muutkin maaseutumatkailukohteet voisivat parantaa ja edistää yritystensä esteettömyyttä asiakaslähtöisemmäksi, ja näin ollen tavoittaa laajemman ja tyytyväisemmän asiakaskunnan. Jatkotutkimuksena voitaisiin toteuttaa kvantitatiivinen kysely, jossa tutkittaisiin potentiaalisten asiakkaiden mielipidettä esteettömien palveluiden tarpeellisuudesta maaseutumatkailuyrityksissä.