Importance of Language Proficiency in Recruitment in International Business
Virtanen, Pia (2013)
Virtanen, Pia
Vaasan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121221042
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121221042
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko kielitaidosta hyötyä rekrytointiprosessissa hakijan kannalta ja onko kielitaito tärkeää nykypäivän kansainvälisessä kaupassa. Tutkimuksen taustalla olivat henkilökohtainen kiinnostus kieliin sekä nousseet kielitaitovaatimukset työelämässä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään lyhyesti kieliä: Mitkä ovat haitat ja hyödyt, kun englanti on maailman lingua franca, ja millaisia kieliopinnot ovat Suomessa. Pääpaino teoriassa on kuitenkin kansainvälisellä kaupalla ja sen vaatimalla kielitaidolla. Kansainvälistä kauppaa tarkastellaan lyhyesti Suomen näkökulmasta, jonka jälkeen yleisellä tasolla esitellään kansainvälistymistä, kansainvälistä markkinointia sekä henkilöstöhallintaa. Jokaisella osa-alueella sivutaan kielitaidon merkitystä. Tutkimusta varten haastateltiin kahta yritystä ja lisäksi opiskelijoille lähetettiin kysely, joilla mitattiin joko heidän kokemustaan työelämän kielitaitotarpeesta tai heidän näkemyksistään kielitaidon merkityksestä työnhakuprosessissa. Yritysten kohdalla käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, jotta yritysten edustajat saisivat vapaasti kuvailla heidän näkemyksiään kielitaidosta kaupan alalla sekä työntekijän kielitaidon merkityksestä. Opiskelijoiden sekä jo valmistuneiden kohdalla käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, jotta vastauksia pystyttäisiin mittaamaan lukuina. Tutkimustulokset osoittivat, että kielitaidolla on merkitystä sekä kansainvälisessä kaupassa että pelkästään Suomen alueella. Tärkeimpinä kielinä kaupan alalla koettiin edelleen englanti, mutta muut eurooppalaiset kielet sekä venäjä ovat kasvattaneet asemaansa. Kiina nähtiin tulevaisuuden kielenä, muttei vielä ajankohtaisena. Suomalaiset yritykset painottivat kielitaitoa tärkeänä kriteerinä haettaessa työntekijää, ja opiskelijat olivat samoilla linjoilla. Tutkimusta olisi mahdollista laajentaa kansainvälisesti, jolloin saisi eri maalaisten yritysten ja opiskelijoiden/työntekijöiden näkemykset kielitaidon merkityksestä. Myös laajemmalla tutkimuksella saisi vielä paremmat vastaustulokset ja yleistäminen yritys- ja opiskelijatasolla olisi mahdollista.