Tiedonkulun kehittäminen osana toimivaa kuntoutusketjua : tavoitteellisuus Kelan järjestämässä kuntoutustutkimuksessa
Sahiluoto, Tuula (2013)
Sahiluoto, Tuula
Lahden ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121221029
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121221029
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli Kelan ja kuntoutuksen palveluntuottajan välisen yhteistyön kehittäminen kuntoutujalle merkityksellisten kuntoutustulosten edistämiseksi. Tästä yhteistyöstä käytin nimitystä kuntoutusketjun toiminta. Opinnäytetyön tavoitteena oli aikaansaada kehittämisehdotuksia Kelan ja kuntoutuksen palveluntuottajan välisen tiedon kulun parantamiseksi.
Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksellisesti kuntoutustutkimuksen palveluntuottajien, Kelan kuntoutuksen etuusvastaavien ja kuntoutuksen etuuskäsittelijöiden kanssa työpajoissa ja yhteistyössä toimien. Lisäksi tarkasteltiin tavoitteiden ilmenemistä viiden Kelan järjestämän kuntoutustutkimustapauksen asiakirjoista. Teoreettisena viitekehyksenä kuntoutuksen kokonaisvaltaisen tarvearvion ja tavoitteiden osalta olivat International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) ja Goal Attainment Scaling (GAS).
Keskeisinä tuloksina olivat, että asiakkaan osallisuus ei juuri näy kuntoutusta varten laadituissa lausunnoissa, kuntoutujalla on liian vähän tietoa kuntoutustutkimuksen tarkoituksesta ja tavoitteesta kuntoutuksen alkaessa, palveluntuottajat saavat liian vähän tietoa Kelan maksusitoutumuksen mukana, GAS-menetelmän ideologia on vasta jalkautumassa ja yhteistoimintaa tarvitaan yhteisen ymmärryksen aikaan saamiseksi. Myös ICF:n käyttö käytännön työn viitekehyksenä on vielä melko vieras.
Tulosten pohjalta laadittiin kehittämisehdotuksia tiedonkulun parantamiseksi. Keskeisiä olivat käytännönläheinen yhteistyö asiakkaan verkoston kanssa rajapintoja ylittävän osaamisen syventämiseksi, asiakasta osallistavan toiminnan korostaminen ja asiakashaastattelulla tavoitteiden ja asiakkaan valintojen varmentaminen.
Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksellisesti kuntoutustutkimuksen palveluntuottajien, Kelan kuntoutuksen etuusvastaavien ja kuntoutuksen etuuskäsittelijöiden kanssa työpajoissa ja yhteistyössä toimien. Lisäksi tarkasteltiin tavoitteiden ilmenemistä viiden Kelan järjestämän kuntoutustutkimustapauksen asiakirjoista. Teoreettisena viitekehyksenä kuntoutuksen kokonaisvaltaisen tarvearvion ja tavoitteiden osalta olivat International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) ja Goal Attainment Scaling (GAS).
Keskeisinä tuloksina olivat, että asiakkaan osallisuus ei juuri näy kuntoutusta varten laadituissa lausunnoissa, kuntoutujalla on liian vähän tietoa kuntoutustutkimuksen tarkoituksesta ja tavoitteesta kuntoutuksen alkaessa, palveluntuottajat saavat liian vähän tietoa Kelan maksusitoutumuksen mukana, GAS-menetelmän ideologia on vasta jalkautumassa ja yhteistoimintaa tarvitaan yhteisen ymmärryksen aikaan saamiseksi. Myös ICF:n käyttö käytännön työn viitekehyksenä on vielä melko vieras.
Tulosten pohjalta laadittiin kehittämisehdotuksia tiedonkulun parantamiseksi. Keskeisiä olivat käytännönläheinen yhteistyö asiakkaan verkoston kanssa rajapintoja ylittävän osaamisen syventämiseksi, asiakasta osallistavan toiminnan korostaminen ja asiakashaastattelulla tavoitteiden ja asiakkaan valintojen varmentaminen.