Viranomaisjulkisuus ulosottovirastossa
Ilomäki, Piia (2013)
Ilomäki, Piia
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121120914
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121120914
Tiivistelmä
Viranomaisten välinen yhteistyö ja viranomaisjulkisuuden säännökset ovat merkittävässä roolissa ulosottoviraston toiminnassa. Ulosottovirasto on suuri tietolähde toisille viranomaisille, mutta myös ulosottovirasto tarvitsee paljon tietoja toisilta viranomaisilta. Tämän johdosta työssä selvitettiin, miten nämä asiat täytyy ottaa ulosottovirastossa huomioon.
Työn tarkoituksena oli luoda yhtenäinen selvitys julkisuusasioista ulosottovirastossa. Näkökulmana oli erityisesti viranomaisjulkisuus. Työn tutkimusmenetelmä oli pitkälti lainopillinen, koska lähtökohtana olivat laki viranomaistoiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) sekä ulosottokaari (15.6.2007/705). Lisäksi työssä käsiteltiin, miten julkisuusasiat todellisuudessa toteutuvat Pirkanmaan ulosottovirastossa. Toteutin Pirkanmaan ulosottovirastossa sähköpostikyselyn, jonka perusteella työhön saatiin myös käytännön puolta.
Ensin työssä käsiteltiin yleisesti viranomaistoiminnan julkisuutta ja ulosottoviraston toimintaa. Tämän jälkeen työssä kerrottiin eri asiakirjajulkisuuden muodot, jonka jälkeen selvitettiin, mitä tietoja eri viranomaisille saa antaa. Viimeisenä aihealueena käsiteltiin vielä viranomaisjulkisuuden toimintamuodot ulosottovirastossa. Kappaleessa selvitettiin, mitä tietoja ulosottovirasto voi saada sekä mitä tietoja ulosottovirasto voi antaa oma-aloitteisesti. Lisäksi kappaleessa käsiteltiin vielä, mitä tietoja ulosottovirasto ei saa luovuttaa.
Käytännössä viranomaisjulkisuuden säännöksillä on eniten merkitystä erikoisperinnälle, joka tekee ulosottovirastossa eniten yhteistyötä toisten viranomaisten kanssa. Yhteistyötahoja ovat esimerkiksi poliisi, verohallinto ja tuomioistuimet. Erityisesti ulosottoviraston ja ennen kaikkea erikoisperinnän toimintaan vaikuttaa ulosottokaaren säännös tietojen luovuttamiskiellosta. Sen sijaan oma-aloitteisella tietojen luovuttamisella ei ole käytännössä niin suurta merkitystä.
Työn tarkoituksena oli luoda yhtenäinen selvitys julkisuusasioista ulosottovirastossa. Näkökulmana oli erityisesti viranomaisjulkisuus. Työn tutkimusmenetelmä oli pitkälti lainopillinen, koska lähtökohtana olivat laki viranomaistoiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) sekä ulosottokaari (15.6.2007/705). Lisäksi työssä käsiteltiin, miten julkisuusasiat todellisuudessa toteutuvat Pirkanmaan ulosottovirastossa. Toteutin Pirkanmaan ulosottovirastossa sähköpostikyselyn, jonka perusteella työhön saatiin myös käytännön puolta.
Ensin työssä käsiteltiin yleisesti viranomaistoiminnan julkisuutta ja ulosottoviraston toimintaa. Tämän jälkeen työssä kerrottiin eri asiakirjajulkisuuden muodot, jonka jälkeen selvitettiin, mitä tietoja eri viranomaisille saa antaa. Viimeisenä aihealueena käsiteltiin vielä viranomaisjulkisuuden toimintamuodot ulosottovirastossa. Kappaleessa selvitettiin, mitä tietoja ulosottovirasto voi saada sekä mitä tietoja ulosottovirasto voi antaa oma-aloitteisesti. Lisäksi kappaleessa käsiteltiin vielä, mitä tietoja ulosottovirasto ei saa luovuttaa.
Käytännössä viranomaisjulkisuuden säännöksillä on eniten merkitystä erikoisperinnälle, joka tekee ulosottovirastossa eniten yhteistyötä toisten viranomaisten kanssa. Yhteistyötahoja ovat esimerkiksi poliisi, verohallinto ja tuomioistuimet. Erityisesti ulosottoviraston ja ennen kaikkea erikoisperinnän toimintaan vaikuttaa ulosottokaaren säännös tietojen luovuttamiskiellosta. Sen sijaan oma-aloitteisella tietojen luovuttamisella ei ole käytännössä niin suurta merkitystä.