Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Aivosähkökäyrämittauksen ja silmänliikeseurannan käyttäminen kuluttajatutkimuksessa. Case: Pakkaustutkimus - PTR ry
Vesanto, Juho; Suomi, Irina (2013)
Vesanto, Juho
Suomi, Irina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121120840
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121120840
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyönä tehty tutkimus toteutettiin toimeksiantona Pakkaustutkimus - PTR ry:lle osana sen jäsenverkoston kanssa toteuttamaa monivuotista LOHASPACK-projektia. Kyseinen projekti on jaettu kolmeen osa-alueeseen, joista tämä tutkimus keskittyi osioon, jonka tavoitteena on kuluttajatutkimusmetodien kehittäminen moniaististen pakkauskonseptien kehittämiseksi. Opinnäytetyön tarkempina tavoitteina oli tutkia valmisruoan käyttäjien tiedostettuja ja tiedostamattomia vastineita erilaisille pakkauksille, kartoittaa silmänliikeseurannan, aivosähkökäyrämittauksen sekä kyselytutkimuksen yhdistämistä pakkaustutkimuksessa sekä kehittää em. menetelmien hyödyntämistä tulevaisuuden pakkaustutkimuksissa.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yksikään käytetyistä kolmesta menetelmästä ei yksinään anna todennäköisesti riittäväntasoista selittävää vastausta tyypillisessä kuluttajakohderyhmän keskuudessa toteutettavassa pakkaustutkimuksessa. Todellisuutta kuvaavampi tulos saadaan vertailemalla eri menetelmien antamia tutkimustuloksia tiedostamattomista ja tietoisista reaktioista erilaisiin pakkausärsykkeisiin keskenään ristiin sekä yhdistämällä analyysiin kategoriakohtaista ostokäyttäytymisymmärrystä ja brändikohtaista tietoa.
Käytettyjen kolmen menetelmän, silmänliikeseurannan, aivosähkökäyrämittauksen sekä kvantitatiivisen kyselytutkimuksen, yhdistämistä voidaan tämän tutkimuksen perusteella suositella käytettäväksi myös tulevaisuuden kuluttajakohderyhmän pakkaustutkimuksissa. Jatkossa vastaavalla tutkimusasetelmalla toteutettavien tutkimusten onnistuminen kaikkien osapuolten näkökulmasta kuitenkin vaatii tämän pilottitutkimuksen perusteella tarkempaa tutkimusongelman rajausta sekä syvällistä ja selvästi nykyistä avoimempaa yhteistyötä eri projektityöryhmän jäsenyritysten välillä. Mikäli tutkimusasetelma saadaan tulevaisuudessa rakennettua edellä mainitulla tavalla, voidaan tuloksia hyödyntää selvästi tätä tutkimusta enemmän ja löytää vahvempia viitteitä, miten tulevaisuuden kuluttajatuotepakkaukset voitaisiin suunnitella nykyistä paremmin kuluttajia miellyttäviksi ja valmistajan haluamia viestejä paremmin kommunikoiviksi.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yksikään käytetyistä kolmesta menetelmästä ei yksinään anna todennäköisesti riittäväntasoista selittävää vastausta tyypillisessä kuluttajakohderyhmän keskuudessa toteutettavassa pakkaustutkimuksessa. Todellisuutta kuvaavampi tulos saadaan vertailemalla eri menetelmien antamia tutkimustuloksia tiedostamattomista ja tietoisista reaktioista erilaisiin pakkausärsykkeisiin keskenään ristiin sekä yhdistämällä analyysiin kategoriakohtaista ostokäyttäytymisymmärrystä ja brändikohtaista tietoa.
Käytettyjen kolmen menetelmän, silmänliikeseurannan, aivosähkökäyrämittauksen sekä kvantitatiivisen kyselytutkimuksen, yhdistämistä voidaan tämän tutkimuksen perusteella suositella käytettäväksi myös tulevaisuuden kuluttajakohderyhmän pakkaustutkimuksissa. Jatkossa vastaavalla tutkimusasetelmalla toteutettavien tutkimusten onnistuminen kaikkien osapuolten näkökulmasta kuitenkin vaatii tämän pilottitutkimuksen perusteella tarkempaa tutkimusongelman rajausta sekä syvällistä ja selvästi nykyistä avoimempaa yhteistyötä eri projektityöryhmän jäsenyritysten välillä. Mikäli tutkimusasetelma saadaan tulevaisuudessa rakennettua edellä mainitulla tavalla, voidaan tuloksia hyödyntää selvästi tätä tutkimusta enemmän ja löytää vahvempia viitteitä, miten tulevaisuuden kuluttajatuotepakkaukset voitaisiin suunnitella nykyistä paremmin kuluttajia miellyttäviksi ja valmistajan haluamia viestejä paremmin kommunikoiviksi.