Touhutassut : vinkkejä motoristen harjoitteiden ohjaamiseen kun lapsella on sanat sekaisin
Mettälä, Sallamari; Routamaa, Jenni; Sinisalo, Ida (2013)
Mettälä, Sallamari
Routamaa, Jenni
Sinisalo, Ida
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121020659
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121020659
Tiivistelmä
Kielellinen erityisvaikeus ilmenee lapsella kielen kehityksen viivästymisenä tai poikkeavuutena. Tällöin lapsen kielellinen kehitys ja toimintakyky eivät kehity ikätason mukaisesti. Kielellisen erityisvaikeuden liitännäishäiriönä lapsilla todetaan usein myös motorisia vaikeuksia. Tutkimuksissa on todettu, että motorisia taitoja kehittämällä voidaan tukea myös lasten sosiaalisten taitojen kehittymistä.
Työn tavoitteena oli etsiä ja kehittää ryhmätoiminnan keinoin toimivia ohjauskeinoja, sekä motorisia harjoitteita, jotka tukisivat motoristen ja sosiaalisten taitojen kehittymistä lapsilla, joilla on kielellinen erityisvaikeus. Kehittäminen toteutettiin spiraalimallin mukaisesti, videointia ja havainnointia apuna käyttäen. Toimivia ohjaustapoja ja motorisia harjoitteita etsittiin Touhutassut-ryhmän avulla, joka toteutettiin keväällä 2013. Ryhmä kokoontui kahdeksan kertaa ja koostui viidestä lapsesta, joilla oli todettu kielellinen erityisvaikeus. Kehittämistyön tuotoksena syntyi ohjevihko ohjaajille, jotka toimivat lasten kanssa, joilla on kielellinen erityisvaikeus. Ohjevihkoon koottiin kehittämistyön aikana toimivaksi havaittuja ohjauskeinoja, leikkejä ja motorisia harjoitteita.
Komentotyylinen ohjauskeino osoittautui tehokkaimmaksi tavaksi ohjata lapsia, joilla on kielellinen erityisvaikeus. Ohjauksen tukena toimivat hyvin kuvat, värit ja mallintaminen. Lasten ymmärtämistä tuki parhaiten auditiivisen ja visuaalisen ohjaustavan yhdistäminen. Haasteita ohjauksessa ja harjoitteiden valinnassa aiheutti se, että lapset olivat motorisesti hyvin eritasoisia.
Työn tavoitteena oli etsiä ja kehittää ryhmätoiminnan keinoin toimivia ohjauskeinoja, sekä motorisia harjoitteita, jotka tukisivat motoristen ja sosiaalisten taitojen kehittymistä lapsilla, joilla on kielellinen erityisvaikeus. Kehittäminen toteutettiin spiraalimallin mukaisesti, videointia ja havainnointia apuna käyttäen. Toimivia ohjaustapoja ja motorisia harjoitteita etsittiin Touhutassut-ryhmän avulla, joka toteutettiin keväällä 2013. Ryhmä kokoontui kahdeksan kertaa ja koostui viidestä lapsesta, joilla oli todettu kielellinen erityisvaikeus. Kehittämistyön tuotoksena syntyi ohjevihko ohjaajille, jotka toimivat lasten kanssa, joilla on kielellinen erityisvaikeus. Ohjevihkoon koottiin kehittämistyön aikana toimivaksi havaittuja ohjauskeinoja, leikkejä ja motorisia harjoitteita.
Komentotyylinen ohjauskeino osoittautui tehokkaimmaksi tavaksi ohjata lapsia, joilla on kielellinen erityisvaikeus. Ohjauksen tukena toimivat hyvin kuvat, värit ja mallintaminen. Lasten ymmärtämistä tuki parhaiten auditiivisen ja visuaalisen ohjaustavan yhdistäminen. Haasteita ohjauksessa ja harjoitteiden valinnassa aiheutti se, että lapset olivat motorisesti hyvin eritasoisia.