Kuka ensin? : Hoidon kiireellisyyden ensiarvio -toiminnan kehittäminen Tays ensiapu Acutassa
Siippainen, Henna (2013)
Siippainen, Henna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121020647
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121020647
Tiivistelmä
Päivystyksiä on jo vuosikymmeniä käytetty korvaamaan ei-kiireellisiä palveluita ylivuotopaikkoina. Kiireellisten potilaiden hoito joutuu kilpailemaan ei-kiireellisten potilaiden hoidon kanssa resursseista, mikä aiheuttaa merkittävän riskin potilasturvallisuuden toteutumiselle. Päivystyshoidon tärkein laatutavoite on se, että päivystyspoliklinikoilla hoidetaan juuri ne potilaat, jotka päivystyshoitoa tarvitsevat. Onnistunut hoidon kiireellisyyden ensiarvio -toiminta on keskeisessä roolissa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Tays ensiapu Acutan toimintasuunnitelmaan on keskeiseksi kehittämiskohteeksi kirjattu hoidon kiireellisyyden ensiarvio -toiminnan systemaattinen kartoittaminen ja toiminnan kehittäminen havaittujen epäkohtien pohjalta.
Tämän kehittämisprojektin tarkoituksena oli kartoittaa Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) ensiapu Acutassa tapahtuvien hoidon kiireellisyyden ensiarvioiden onnistumista Emergency Severity Index -kiireellisyysluokan (ESI) oikeellisuuden ja oikeaan hoitopolkuun ohjautumisen näkökulmista. Lisäksi tarkoituksena oli kouluttaa saatujen tietojen pohjalta triagehoitajia hoidon kiireellisyyden ensiarvioiden tekemisessä. Kehittämisprojekti koostui alku- ja lopputilanteen kartoituksista, tapauskyselystä eli case-testistä triagehoitajille ja koulutuskokonaisuudesta. Kehittämisprojektin tutkimuksellisen osuuden tavoitteena oli tunnistaa keskeiset ongelmakohdat hoidon kiireellisyyden ensiarvioiden onnistumisessa
Triagehoitajien tekemien hoidon kiireellisyyden ensiarvioiden oikeellisuusprosentti pysyi muuttumattomana kehittämisprojektin aikana. Koulutuskokonaisuuden painopiste aiheita olivat kriittisesti sairaan potilaan tunnistaminen ja hyväkuntoisen potilaan hoidon resurssien tarpeen määrittäminen. Triagehoitajien osaaminen parantui näillä painopiste osa-alueilla kehittämisprojektin aikana. Myös potilaiden ohjautuminen oikeaan hoitopolkuun suoraan hoidon kiireellisyyden ensiarviosta parantui. Vaikka tutkimustulokset eivät osoita triagehoitajien osaamisen parantuneen kaikilla osa-alueilla voidaan kuitenkin todeta, että triagehoitajien osaaminen ja kyky suorittaa työtehtävänsä parantui kehittämisprojektin aikana.
Kehittämisprojektin tulosten perusteella voidaan todeta, että eniten kehitettävää hoidon kiireellisyyden ensiarvio -toiminnassa on hyväkuntoisten potilaiden hoidon tarpeen ja hoitopaikan määrittämisessä. Jatkokehittämisehdotuksena on kiireettömien potilaiden hoitoon ohjauksen lisääminen muihin hoitopaikkoihin ohjeistusta parantamalla sekä luomalla sähköinen materiaalipankki hoitoon ohjauksen tueksi.
Tämän kehittämisprojektin tarkoituksena oli kartoittaa Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) ensiapu Acutassa tapahtuvien hoidon kiireellisyyden ensiarvioiden onnistumista Emergency Severity Index -kiireellisyysluokan (ESI) oikeellisuuden ja oikeaan hoitopolkuun ohjautumisen näkökulmista. Lisäksi tarkoituksena oli kouluttaa saatujen tietojen pohjalta triagehoitajia hoidon kiireellisyyden ensiarvioiden tekemisessä. Kehittämisprojekti koostui alku- ja lopputilanteen kartoituksista, tapauskyselystä eli case-testistä triagehoitajille ja koulutuskokonaisuudesta. Kehittämisprojektin tutkimuksellisen osuuden tavoitteena oli tunnistaa keskeiset ongelmakohdat hoidon kiireellisyyden ensiarvioiden onnistumisessa
Triagehoitajien tekemien hoidon kiireellisyyden ensiarvioiden oikeellisuusprosentti pysyi muuttumattomana kehittämisprojektin aikana. Koulutuskokonaisuuden painopiste aiheita olivat kriittisesti sairaan potilaan tunnistaminen ja hyväkuntoisen potilaan hoidon resurssien tarpeen määrittäminen. Triagehoitajien osaaminen parantui näillä painopiste osa-alueilla kehittämisprojektin aikana. Myös potilaiden ohjautuminen oikeaan hoitopolkuun suoraan hoidon kiireellisyyden ensiarviosta parantui. Vaikka tutkimustulokset eivät osoita triagehoitajien osaamisen parantuneen kaikilla osa-alueilla voidaan kuitenkin todeta, että triagehoitajien osaaminen ja kyky suorittaa työtehtävänsä parantui kehittämisprojektin aikana.
Kehittämisprojektin tulosten perusteella voidaan todeta, että eniten kehitettävää hoidon kiireellisyyden ensiarvio -toiminnassa on hyväkuntoisten potilaiden hoidon tarpeen ja hoitopaikan määrittämisessä. Jatkokehittämisehdotuksena on kiireettömien potilaiden hoitoon ohjauksen lisääminen muihin hoitopaikkoihin ohjeistusta parantamalla sekä luomalla sähköinen materiaalipankki hoitoon ohjauksen tueksi.