Fotopletysmografian käyttö kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisessa vuodeosastoilla
Garam, Julia; Honkkila, Matti; Lukkarinen, Eetu; Mattila, Emmi; Soini, Jenna; Somersalo, Laura (2013)
Garam, Julia
Honkkila, Matti
Lukkarinen, Eetu
Mattila, Emmi
Soini, Jenna
Somersalo, Laura
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120920584
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120920584
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata fotopletysmografiaa menetelmänä kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisessa sekä havainnoida potilaan tilaa ennalta määritettyjen muuttujien osalta. Toisena tarkoituksena oli kerätä fotopletysmografisignaalia vuodeosastopotilailta (N=300) myöhempää analysointia varten. Tavoitteena oli kehittää omaa osaamista kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisessa ja kehittyä toimimaan osana isompaa tutkimushanketta.
Tutkimusprosessi aloitettiin kartoittamalla aiheen taustoja. Tutkimukseen valittiin kvantitatiivinen lähestymistapa ja aineistonkeruuta varten kehitettiin strukturoitu tiedonkeruulomake. Aineisto kerättiin Helsingin Meilahden yliopistollisen sairaalan vuodeosastojen potilailta. Jälkikäteen käytiin potilastietojärjestelmän avulla läpi tutkimushenkilöiden myöhempi tilanne. Aineisto analysoitiin IBM SPSS-tilasto-ohjelmalla.
Tuloksia analysoitaessa todettiin, että mittaustuloksissa ei ollut suuria eroja verrokki- ja otosryhmien välillä. Eniten hajontaa oli hengitystaajuudessa ja happisaturaatiossa. Tulosten tilastollisen merkittävyyden arviossa todettiin, että opinnäytetyössä kerätyllä aineistolla ei yksinään ole tilastollista merkitystä. Tulevaisuuden tutkimuskohteeksi jää fotopletysmografisignaalin ja tässä opinnäytetyössä kerättyjen muuttujien korrelaation tutkiminen fotopletysmografian luotettavuuden arvioimiseksi. Mahdolliseksi kehityshaasteeksi muodostuu menetelmän laajempi käyttöönotto ja terveydenhuoltohenkilöstön perehdyttäminen aiheeseen.
Tutkimusprosessi aloitettiin kartoittamalla aiheen taustoja. Tutkimukseen valittiin kvantitatiivinen lähestymistapa ja aineistonkeruuta varten kehitettiin strukturoitu tiedonkeruulomake. Aineisto kerättiin Helsingin Meilahden yliopistollisen sairaalan vuodeosastojen potilailta. Jälkikäteen käytiin potilastietojärjestelmän avulla läpi tutkimushenkilöiden myöhempi tilanne. Aineisto analysoitiin IBM SPSS-tilasto-ohjelmalla.
Tuloksia analysoitaessa todettiin, että mittaustuloksissa ei ollut suuria eroja verrokki- ja otosryhmien välillä. Eniten hajontaa oli hengitystaajuudessa ja happisaturaatiossa. Tulosten tilastollisen merkittävyyden arviossa todettiin, että opinnäytetyössä kerätyllä aineistolla ei yksinään ole tilastollista merkitystä. Tulevaisuuden tutkimuskohteeksi jää fotopletysmografisignaalin ja tässä opinnäytetyössä kerättyjen muuttujien korrelaation tutkiminen fotopletysmografian luotettavuuden arvioimiseksi. Mahdolliseksi kehityshaasteeksi muodostuu menetelmän laajempi käyttöönotto ja terveydenhuoltohenkilöstön perehdyttäminen aiheeseen.