SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA DELIRIUMIN HAVAINNOINTISIVUN KÄYTÖSTÄ DELIRIUMPOTILAAN TEHOHOITOTYÖSSÄ
Liedes, Jenni (2013)
Liedes, Jenni
Centria ammattikorkeakoulu (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu)
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120920442
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120920442
Tiivistelmä
Tehohoidon aikainen delirium on yleinen alidiagnosoitu ongelma ja viime vuosina sen tunnistamisen tehostamiseksi on kehitetty useita erilaisia mittareita. Tehohoidonaikainen delirium tarkoittaa elimellisistä syistä johtuvaa sekavuustilaa ja se on hyvin usein pitkittyneen tehohoidon komplikaatio. Delirium voi aiheuttaa potilaalle vahvoja pelkotiloja, joista hän voi kärsiä pitkään tehohoidon jälkeen. Deliriumilla voi olla myös pitkällä aikavälillä kognitiivisia kykyjä alentavia vaikutuksia ja siten se voi altistaa myös dementialle. Tehohoidonaikainen delirium myös pitkittää hoitojaksoa ja aiheuttaa siten lisäkustannuksia.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien kokemuksia deliriumin havainnointisivun käytöstä ja hyödynnettävyydestä deliriumpotilaiden hoitotyössä. Tutkimuksen tavoitteena oli se, että saadun tiedon avulla Keski-Pohjanmaan keskussairaalan teho-osaston hoitohenkilökunta voisi hyödyntää mittaria entistä paremmin käytännön hoitotyössä sekä kehittää edelleen valmiuksiaan deliriumpotilaan tunnistamisessa
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä ja se analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla joulukuussa 2012 sekä keväällä 2013.
Opinnäytetyössä saatujen tulosten mukaan sairaanhoitajilla oli paljon kokemuksia erityisesti pitkittyneestä tehohoidosta sekä alkoholista johtuvasta deliriumista. Deliriumin tunnistaminen perustui omiin asteilla tehtyihin havainnointeihin sekä tietotaitoon. Deliriumsivun vaikutukset hoitotyöhön olivat olleet pääasiassa positiivisia tai neutraaleita. Havainnointisivun koettiin vaikuttaneen positiivisesti oireiden tunnistamiseen kun potilaalla on alkava tai lievä delirium. Sivun ei kuitenkaan koettu vaikuttaneen oireiden tunnistamiseen silloin kun kyseessä oli selkeästi deliriumissa oleva potilas. Esille tulleet kehityshaasteet liittyivät havainnointisivun ulkoasuun ja sen käyttämiseen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien kokemuksia deliriumin havainnointisivun käytöstä ja hyödynnettävyydestä deliriumpotilaiden hoitotyössä. Tutkimuksen tavoitteena oli se, että saadun tiedon avulla Keski-Pohjanmaan keskussairaalan teho-osaston hoitohenkilökunta voisi hyödyntää mittaria entistä paremmin käytännön hoitotyössä sekä kehittää edelleen valmiuksiaan deliriumpotilaan tunnistamisessa
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä ja se analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla joulukuussa 2012 sekä keväällä 2013.
Opinnäytetyössä saatujen tulosten mukaan sairaanhoitajilla oli paljon kokemuksia erityisesti pitkittyneestä tehohoidosta sekä alkoholista johtuvasta deliriumista. Deliriumin tunnistaminen perustui omiin asteilla tehtyihin havainnointeihin sekä tietotaitoon. Deliriumsivun vaikutukset hoitotyöhön olivat olleet pääasiassa positiivisia tai neutraaleita. Havainnointisivun koettiin vaikuttaneen positiivisesti oireiden tunnistamiseen kun potilaalla on alkava tai lievä delirium. Sivun ei kuitenkaan koettu vaikuttaneen oireiden tunnistamiseen silloin kun kyseessä oli selkeästi deliriumissa oleva potilas. Esille tulleet kehityshaasteet liittyivät havainnointisivun ulkoasuun ja sen käyttämiseen.