#Kulttuurisome : Sosiaalinen media kulttuurituottajan työvälineenä
Haltia-Holmberg, Mirva (2013)
Haltia-Holmberg, Mirva
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2013
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120520303
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120520303
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaajana toimi Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry. Työn tavoitteena oli kartoittaa ammattijärjestön jäsenistöön kuuluvien kulttuurituottajien sosiaalisen median käyttöä ja selvittää miltä osa-alueilta he kaipaisivat vahvistusta omaan osaamiseensa. Kehittämistyön tuote oli kyselyssä ilmenneiden tarpeiden pohjalta koottu sosiaalisen median opas, johon on koottu kulttuurituottajille olennainen asiantuntijatieto sosiaalisen median hyödyntämiseksi kulttuurituotannoissa.
Sosiaalisen median käyttöä ja hyödyntämistä kulttuurituotannoissa ei ole Suomessa tutkittu lainkaan, joten työn pohjaksi tehtiin sähköpostikysely 1854:lle TAKU ry:n postituslistalla olevalle. Tätä määrällisin menetelmin hankittua aineistoa analysoitiin aineistolähtöisellä sisältöanalyysillä. Kyselyyn saatiin 153 vastausta. Kyselyn mukaan 91 % jäsenistön kulttuurituottajista käytti sosiaalista mediaa tuotannoissaan, käyttö oli säännöllistä ja enemmistö hallinnoi itse tuotantoa varten luotuja kanavia. Suosituin tuotannoissa käytettävä sosiaalisen median palvelu oli Facebook (97 %). Omaan osaamiseen kaivattiin eniten vahvistusta lainsäädännön ja palvelujen käyttäjäehtojen osalta (64 %), faniyhteisön rakentamiseen (56 %) ja seurantaan (45 %). Vain 32 % laati sosiaalisen median suunnitelman ja avoimissa vastauksissa toivottiin tukea strategiseen suunnitteluun sekä käytännön työhön.
Opasta varten analysoitiin omaa kokemusta vasten hyviä yleiskäytäntöjä, koottiin alan ammattikirjallisuudesta ja artikkeleista kulttuurituottajan osaamisen kannalta olennainen teoreettinen ja tilastollinen tieto, kartoitettiin esikuva-arvioinnin menetelmällä parhaita käytäntöjä sosiaalista mediaa laajasti hyödyntävistä kulttuurialan kotimaisista ja kansainvälisistä toimijoista sekä kerättiin ennakointimenetelmällä tietoa uudenlaisista palveluista ympäri maailman.
Oppaassa käydään läpi strategian tekeminen, organisoituminen, seurannan käytännöt ja välineet, sosiaalisen median kanavissa mainostaminen sekä toimintaa sääntelevä lainsäädäntö ja palvelujen käyttäjäehtojen olennaiset kohdat. Lisäksi työssä käydään läpi sosiaalisen median historiaa, esitellään suosituimmat ja nousevat palvelut, niiden perusperiaatteet, annetaan vinkkejä eri palveluissa toimimiseen ja pohditaan sosiaalisen median tulevaisuutta.
Työn keskeinen johtopäätös on, että sosiaalinen media on tullut jäädäkseen kulttuurituottajan arkeen. Tulevaisuuden menestyksekäs liiketoimintamalli on kulttuurisektorillakin luonteeltaan sosiaalinen. Tuottajan tulee jatkossa hallita sosiaalisen median perustaidot, mutta sen lisäksi osa tuottajista todennäköisesti tulee erikoistumaan tuotantoihin, joissa hyödynnetään sosiaalista ulottuvuutta.
Sosiaalisen median käyttöä ja hyödyntämistä kulttuurituotannoissa ei ole Suomessa tutkittu lainkaan, joten työn pohjaksi tehtiin sähköpostikysely 1854:lle TAKU ry:n postituslistalla olevalle. Tätä määrällisin menetelmin hankittua aineistoa analysoitiin aineistolähtöisellä sisältöanalyysillä. Kyselyyn saatiin 153 vastausta. Kyselyn mukaan 91 % jäsenistön kulttuurituottajista käytti sosiaalista mediaa tuotannoissaan, käyttö oli säännöllistä ja enemmistö hallinnoi itse tuotantoa varten luotuja kanavia. Suosituin tuotannoissa käytettävä sosiaalisen median palvelu oli Facebook (97 %). Omaan osaamiseen kaivattiin eniten vahvistusta lainsäädännön ja palvelujen käyttäjäehtojen osalta (64 %), faniyhteisön rakentamiseen (56 %) ja seurantaan (45 %). Vain 32 % laati sosiaalisen median suunnitelman ja avoimissa vastauksissa toivottiin tukea strategiseen suunnitteluun sekä käytännön työhön.
Opasta varten analysoitiin omaa kokemusta vasten hyviä yleiskäytäntöjä, koottiin alan ammattikirjallisuudesta ja artikkeleista kulttuurituottajan osaamisen kannalta olennainen teoreettinen ja tilastollinen tieto, kartoitettiin esikuva-arvioinnin menetelmällä parhaita käytäntöjä sosiaalista mediaa laajasti hyödyntävistä kulttuurialan kotimaisista ja kansainvälisistä toimijoista sekä kerättiin ennakointimenetelmällä tietoa uudenlaisista palveluista ympäri maailman.
Oppaassa käydään läpi strategian tekeminen, organisoituminen, seurannan käytännöt ja välineet, sosiaalisen median kanavissa mainostaminen sekä toimintaa sääntelevä lainsäädäntö ja palvelujen käyttäjäehtojen olennaiset kohdat. Lisäksi työssä käydään läpi sosiaalisen median historiaa, esitellään suosituimmat ja nousevat palvelut, niiden perusperiaatteet, annetaan vinkkejä eri palveluissa toimimiseen ja pohditaan sosiaalisen median tulevaisuutta.
Työn keskeinen johtopäätös on, että sosiaalinen media on tullut jäädäkseen kulttuurituottajan arkeen. Tulevaisuuden menestyksekäs liiketoimintamalli on kulttuurisektorillakin luonteeltaan sosiaalinen. Tuottajan tulee jatkossa hallita sosiaalisen median perustaidot, mutta sen lisäksi osa tuottajista todennäköisesti tulee erikoistumaan tuotantoihin, joissa hyödynnetään sosiaalista ulottuvuutta.