Draama kuntoutusmenetelmänä 18-25 -vuotiaiden syöpäkuntoutujien sopeutumisvalmennuskurssilla
Mikkola, Päivi (2013)
Mikkola, Päivi
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120520232
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120520232
Tiivistelmä
Tämä kehittämisprojekti liittyi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y:n (LSSY r.y.) ja Turun ammattikorkeakoulun (Turun AMK) Terveysala-tulosalueen yhteiseen hankkeeseen: "Syöpäpotilaiden hyvä hoitopolku" – vuosille 2011-2015. Koko hankkeen päätavoitteena on osoittaa sopeutumisvalmennuskursseille osallistuvien potilaiden kuntoutustavoitteiden toteutumisen tuloksellisuus sekä vahvistaa kuntoutusta kiinteänä osana syöpäpotilaan hoitopolkua yhteistyössä potilasta hoitavien yksiköiden kanssa.
Kehittämisprojektin välittömänä tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa kaksi draaman menetelmiä sisältävää sopeutumisvalmennuskurssia 18-25 -vuotiaille syöpäkuntoutujille. Projektin lopullisena tavoitteena oli kehittää nuorilta saadun palautteen perusteella toimintamalli draaman käytöstä yhtenä syöpäkuntoutuksen menetelmänä.
Sopeutumisvalmennuskurssi suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä LSSY:n moniammatillisen tiimin kanssa. Sopeutumisvalmennuskurssin teemat, joissa käytettiin draamaa menetelmänä, olivat erilaiset tutustumisharjoitukset, sairastumisen kriisi, suuntautuminen tulevaisuuteen ja sosiaalinen aktivointi. Draaman merkityksen kuvaus syöpäkuntoutujille toteutui osallistuvana havainnointina ja lähinnä avokysymyksiä sisältävänä kyselynä. Aineisto kerättiin havainnointipäiväkirjana sekä kyselynä (N=14). Päiväkirja ja kyselylomakkeet analysoitiin sisällönanalyysillä.
Nuoret osallistuivat draaman tutustumis- ja virittäytymisharjoituksiin ennakkoluulottomasti. Kaikki osallistuivat symboliesineiden ja värihuivien käyttöön esittäytymistilanteissa. Sosiogrammin avulla itsestä kertominen koettiin helpoksi. Esittelykierroksilla syöpäkuntoutujat puhuivat sairastumisestaan melko avoimesti sekä halusivat tietää, mitä voimavaroja kullakin oli käytössään. Rooliharjoituksiin, joissa sai kokeilla itselleen vieraita tapoja toimia, tarvittiin rohkaisua. Kaikkiin harjoituksiin keskityttiin hyvin ja tunnelma oli levollinen ja kiireetön. Nuoret kokivat draamaharjoitukset myös hauskoina ja hyödyllisinä, vaikka ajoittain myös pelottavina. Yhdessä tekeminen ja vertaistuki koettiin myös erittäin tärkeäksi.
Nuorilta saadun palautteen ja aikaisempien tutkimusten sekä teoriatietoon pohjautuen kehitettiin toimintamalli draaman käytöstä yhtenä kuntoutusmuotona.
Kehittämisprojektin välittömänä tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa kaksi draaman menetelmiä sisältävää sopeutumisvalmennuskurssia 18-25 -vuotiaille syöpäkuntoutujille. Projektin lopullisena tavoitteena oli kehittää nuorilta saadun palautteen perusteella toimintamalli draaman käytöstä yhtenä syöpäkuntoutuksen menetelmänä.
Sopeutumisvalmennuskurssi suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä LSSY:n moniammatillisen tiimin kanssa. Sopeutumisvalmennuskurssin teemat, joissa käytettiin draamaa menetelmänä, olivat erilaiset tutustumisharjoitukset, sairastumisen kriisi, suuntautuminen tulevaisuuteen ja sosiaalinen aktivointi. Draaman merkityksen kuvaus syöpäkuntoutujille toteutui osallistuvana havainnointina ja lähinnä avokysymyksiä sisältävänä kyselynä. Aineisto kerättiin havainnointipäiväkirjana sekä kyselynä (N=14). Päiväkirja ja kyselylomakkeet analysoitiin sisällönanalyysillä.
Nuoret osallistuivat draaman tutustumis- ja virittäytymisharjoituksiin ennakkoluulottomasti. Kaikki osallistuivat symboliesineiden ja värihuivien käyttöön esittäytymistilanteissa. Sosiogrammin avulla itsestä kertominen koettiin helpoksi. Esittelykierroksilla syöpäkuntoutujat puhuivat sairastumisestaan melko avoimesti sekä halusivat tietää, mitä voimavaroja kullakin oli käytössään. Rooliharjoituksiin, joissa sai kokeilla itselleen vieraita tapoja toimia, tarvittiin rohkaisua. Kaikkiin harjoituksiin keskityttiin hyvin ja tunnelma oli levollinen ja kiireetön. Nuoret kokivat draamaharjoitukset myös hauskoina ja hyödyllisinä, vaikka ajoittain myös pelottavina. Yhdessä tekeminen ja vertaistuki koettiin myös erittäin tärkeäksi.
Nuorilta saadun palautteen ja aikaisempien tutkimusten sekä teoriatietoon pohjautuen kehitettiin toimintamalli draaman käytöstä yhtenä kuntoutusmuotona.