Lentotuhkan hyödyntäminen massastabiloinnissa
Mäntynen, Teemu (2013)
Mäntynen, Teemu
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120420039
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120420039
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lentotuhkan hyödyntämistä massastabiloinnin sideaineena. Lentotuhka on voimalaitosten polttoprosessista tuotettu teollisuuden sivutuote, joka luokitellaan yleensä jätteeksi. Valtion käynnistämien tutkimushankkeiden johdolla on alettua tutkia uusiutumattomien materiaalien käytön vähentämistä maanrakentamisessa siten, että korvaavana tuotteena hyödynnettäisiin teollisuuden tuottamia ylijäämämassoja. Lentotuhka on ollut yksi merkittävimmistä tutkimuksen materiaaleista. Massastabiloinnissa lentotuhkaa on käytetty yleensä sementtipohjaisissa sideaineseoksissa yhtenä komponenttina, mutta nykyään sitä on alettu käyttää myös erikseen omana yksittäisenä sideaineena.
Työssä käytiin läpi stabilointiprosessi, sekä yleisesti että työmaatasolla. Käytännön havainnoinnin tavoitteena oli saada tietoa mahdollisista lentotuhkan käyttöön liittyvistä ongelmista sen prosessoinnissa polttolaitokselta stabiloinninsideaineeksi. Lisäksi selvitettiin lupakäytännöt, joita jätteeksi luokiteltavan lentotuhkan käyttöön liittyy. Työmaan käytännön havainnointi toteutettiin Lemminkäinen Infra Oy:n Sampaanalanlahden massastabilointityömaalla Raumalla.
Työmaalle kohdistettujen havaintojen perusteella todettiin, että ennen lentotuhkan käyttöä tehtävät lupaselvitykset olivat laajoja ja aikaa vieviä. Käytössä ongelmia aiheuttivat lähinnä kosteuden imeytyminen tuhkaan ja sen kalustoa kuluttavat ominaisuudet. Polttolaitoksen tuottaman tuhkan laatu pysyi kuitenkin tasaisena, lämpötilaerot pieninä ja materiaali säilytti hyvät ominaisuutensa sideaineena koko työmaan ajan, joten mitään suurempia ongelmia ei koettu.
Kaikkiaan massastabilointi osoittautui erinomaiseksi keinoksi käyttää energiantuotannon tuottamaa jätettä hyödyksi ja muokata samalla heikosti kantavaa maata rakentamiselle suotuisaksi. Tuhkan käyttöön sideaineena todettiin liittyvän kuitenkin aina riski työmaan aikataulun venymisestä, sillä polttolaitoksen tuottaman tuhkan laatu on yksilöllistä. Lisätutkimuksilla ja käytännöstä saaduilla kokemuksilla lentotuhkasta on mahdollista kehittää kestävää kehitystä suosiva rakennusmateriaali maapohjien muokkaamiseen. Tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että lentotuhkan käyttö tulee lisääntymään tulevaisuudessa.
Työssä käytiin läpi stabilointiprosessi, sekä yleisesti että työmaatasolla. Käytännön havainnoinnin tavoitteena oli saada tietoa mahdollisista lentotuhkan käyttöön liittyvistä ongelmista sen prosessoinnissa polttolaitokselta stabiloinninsideaineeksi. Lisäksi selvitettiin lupakäytännöt, joita jätteeksi luokiteltavan lentotuhkan käyttöön liittyy. Työmaan käytännön havainnointi toteutettiin Lemminkäinen Infra Oy:n Sampaanalanlahden massastabilointityömaalla Raumalla.
Työmaalle kohdistettujen havaintojen perusteella todettiin, että ennen lentotuhkan käyttöä tehtävät lupaselvitykset olivat laajoja ja aikaa vieviä. Käytössä ongelmia aiheuttivat lähinnä kosteuden imeytyminen tuhkaan ja sen kalustoa kuluttavat ominaisuudet. Polttolaitoksen tuottaman tuhkan laatu pysyi kuitenkin tasaisena, lämpötilaerot pieninä ja materiaali säilytti hyvät ominaisuutensa sideaineena koko työmaan ajan, joten mitään suurempia ongelmia ei koettu.
Kaikkiaan massastabilointi osoittautui erinomaiseksi keinoksi käyttää energiantuotannon tuottamaa jätettä hyödyksi ja muokata samalla heikosti kantavaa maata rakentamiselle suotuisaksi. Tuhkan käyttöön sideaineena todettiin liittyvän kuitenkin aina riski työmaan aikataulun venymisestä, sillä polttolaitoksen tuottaman tuhkan laatu on yksilöllistä. Lisätutkimuksilla ja käytännöstä saaduilla kokemuksilla lentotuhkasta on mahdollista kehittää kestävää kehitystä suosiva rakennusmateriaali maapohjien muokkaamiseen. Tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että lentotuhkan käyttö tulee lisääntymään tulevaisuudessa.