Potilasohjauksen kehittäminen tähystystutkimuksiin Diacorissa
Sörmälä, Anne (2013)
Sörmälä, Anne
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120419981
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120419981
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on sairaanhoitajien palveluketjun laadun vahvistaminen ja yhdenmukaisuus potilasohjauksessa. Opinnäytetyön tarkoituksena ja kehittämistehtävänä on tuottaa ohjausrunko sairaanhoitajille tähystystutkimuksien potilasohjaukseen. Ohjausrungon avulla voidaan yhdenmukaistaa potilaan ohjausta tähystystutkimuksiin, ja laajentaa ohjaustoimintaa myös muille kuin tähystystutkimuksia tekeville Diacorin lääkäriasemille. Tässä opinnäytetyössä tähystystutkimuksilla tarkoitetaan mahalaukun- ja paksusuolen tähystyksiä eli gastro- ja kolonoskopioita.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, jonka osa-alueita ovat olemassa olevien potilasohjeiden analysointi, kuvaileva tutkimus ja ohjausrungon muodostaminen. Ohjausrungon muodostamisessa hyödynnettiin kirjallisuuskatsausta, analysoituja potilasohjeita ja toteutetun tutkimuksen tuloksia.
Opinnäytetyössä tehtiin kvantitatiivinen tutkimus, koska sen avulla voi saada mahdollisimman hyvin tietoa miten sairaanhoitajat ohjaavat potilaita, ja mitä tietoja sairaanhoitajat huomioivat potilaan ohjaamisessa tähystystutkimuksiin. Toteutetun tutkimuksen otanta ei ollut kovin suuri (N=36), joten se voidaan nähdä soveltavana tutkimuksena.
Kyselylomake jaettiin neljän Diacorin lääkäriaseman sairaanhoitajille (N=36). Näillä lääkäriasemilla toteutetaan tähystystutkimuksia. Kyselylomakkeita palautui opinnäytetyöntekijälle 28 kappaletta (n=28), ja vastausprosentiksi saatiin 77,8. Kyselytutkimukseen vastanneista lähes puolet (46 %) kokivat tarvitsevansa lisätietoa gastro- ja kolonoskopiaohjauksen toteuttamiseen. Lisätietoa haluttiin saada mm. lääkityksestä, itse tutkimusten kulusta, potilasohjeiden sisällöstä sekä uutta tutkimustietoa gastro- ja kolonoskopioista. Kyselyssä tiedusteltiin sairaanhoitajien tiedonsaantia potilaan ohjaamisessa. Kyselytutkimukseen vastanneista yli puolet (53,6 %) oli osittain samaa mieltä, että ohjaukseen liittyvää tietoa oli helposti saatavilla lääkäriasemilla tai Diacorin intranetissä. Yli puolet (53,6 %) vastanneista koki, ettei potilaan ohjaaminen tuota heille vaikeuksia. Lähes kolmasosa (28,6 %) vastanneista koki, että heillä on riittävästi aikaa potilaan ohjaamiseen. Kuitenkin 10,7 % vastanneista toivoi saavansa enemmän aikaa potilaan ohjaamiseen. Kyselyyn vastanneet olivat joko täysin samaa mieltä (89,3 %) tai osittain samaa mieltä (10,7 %) siitä, että potilaan ohjaaminen on tärkeä osa potilaan hoitoprosessia. Lähes puolet (46,4 %) vastanneista kehittää ohjaustaitojaan osallistumalla koulutuksiin. Tieto ohjaukseen käytettävässä kirjallisessa materiaalissa koettiin olevan hyvin ajan tasalla. Suurin osa vastanneista (78,6 %) oli joko täysin tai osittain samaa mieltä kirjallisen materiaalin ajantasaisuudesta. Potilasohjaukseen hyödynnettävän muistilistan tai ohjausrungon koki jonkin verran tai hyvin tarpeelliseksi 70,5 % vastanneista.
Opinnäytetyön tuotoksen eli ohjausrungon avulla voidaan yhdenmukaistaa potilasohjausta tähystystutkimuksiin Diacorissa. Tutkimus ja kehittäminen toimivat parhaimmillaan yhdessä, koska tutkimus voi tarjota perusteita toiminnalle, jolloin onnistumisen mahdollisuudet usein paranevat.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, jonka osa-alueita ovat olemassa olevien potilasohjeiden analysointi, kuvaileva tutkimus ja ohjausrungon muodostaminen. Ohjausrungon muodostamisessa hyödynnettiin kirjallisuuskatsausta, analysoituja potilasohjeita ja toteutetun tutkimuksen tuloksia.
Opinnäytetyössä tehtiin kvantitatiivinen tutkimus, koska sen avulla voi saada mahdollisimman hyvin tietoa miten sairaanhoitajat ohjaavat potilaita, ja mitä tietoja sairaanhoitajat huomioivat potilaan ohjaamisessa tähystystutkimuksiin. Toteutetun tutkimuksen otanta ei ollut kovin suuri (N=36), joten se voidaan nähdä soveltavana tutkimuksena.
Kyselylomake jaettiin neljän Diacorin lääkäriaseman sairaanhoitajille (N=36). Näillä lääkäriasemilla toteutetaan tähystystutkimuksia. Kyselylomakkeita palautui opinnäytetyöntekijälle 28 kappaletta (n=28), ja vastausprosentiksi saatiin 77,8. Kyselytutkimukseen vastanneista lähes puolet (46 %) kokivat tarvitsevansa lisätietoa gastro- ja kolonoskopiaohjauksen toteuttamiseen. Lisätietoa haluttiin saada mm. lääkityksestä, itse tutkimusten kulusta, potilasohjeiden sisällöstä sekä uutta tutkimustietoa gastro- ja kolonoskopioista. Kyselyssä tiedusteltiin sairaanhoitajien tiedonsaantia potilaan ohjaamisessa. Kyselytutkimukseen vastanneista yli puolet (53,6 %) oli osittain samaa mieltä, että ohjaukseen liittyvää tietoa oli helposti saatavilla lääkäriasemilla tai Diacorin intranetissä. Yli puolet (53,6 %) vastanneista koki, ettei potilaan ohjaaminen tuota heille vaikeuksia. Lähes kolmasosa (28,6 %) vastanneista koki, että heillä on riittävästi aikaa potilaan ohjaamiseen. Kuitenkin 10,7 % vastanneista toivoi saavansa enemmän aikaa potilaan ohjaamiseen. Kyselyyn vastanneet olivat joko täysin samaa mieltä (89,3 %) tai osittain samaa mieltä (10,7 %) siitä, että potilaan ohjaaminen on tärkeä osa potilaan hoitoprosessia. Lähes puolet (46,4 %) vastanneista kehittää ohjaustaitojaan osallistumalla koulutuksiin. Tieto ohjaukseen käytettävässä kirjallisessa materiaalissa koettiin olevan hyvin ajan tasalla. Suurin osa vastanneista (78,6 %) oli joko täysin tai osittain samaa mieltä kirjallisen materiaalin ajantasaisuudesta. Potilasohjaukseen hyödynnettävän muistilistan tai ohjausrungon koki jonkin verran tai hyvin tarpeelliseksi 70,5 % vastanneista.
Opinnäytetyön tuotoksen eli ohjausrungon avulla voidaan yhdenmukaistaa potilasohjausta tähystystutkimuksiin Diacorissa. Tutkimus ja kehittäminen toimivat parhaimmillaan yhdessä, koska tutkimus voi tarjota perusteita toiminnalle, jolloin onnistumisen mahdollisuudet usein paranevat.