Euriborin ja noteeraajapankkien analysointi
Mäkinen, Eetu (2013)
Mäkinen, Eetu
Vaasan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120419957
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120419957
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten euriborkorot muodostuvat, mitä ongelmia koronmääritysprosessiin liittyy ja löytyykö euriboria noteeraavien pankkien noteerauksista mahdollisia viittauksia korkojen manipulointiin. Lisäksi pohditaan, olisiko jollain toisella keinolla mahdollista määrittää euriborkorkoa, ja jos tapa olisi toinen, miten se muuttaisi korkoa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisesti. Aineiston muokkaamisen jälkeen eri pankkien noteerauksia ja kahta eri euriborkorkoa vertailtiin kuvioilla, taulukoilla ja tunnusluvuilla. Tutkimuksen teoriaosuudessa keskityttiin Euroopan unioniin, keskuspankkijärjestelmään ja euriboriin. Euriborkorkojen muodostuminen on monelle tuntematon prosessi, joten sen selittäminen on tutkimuksen ymmärtämisen kannalta tärkeää. Lopullinen korko muodostuu pankkien noteerauksista, ja tutkimuksessa analysoitiin sen vuoksi niin pankkien noteerauksia kuin lopullisia euriborkorkoja. Aineistosta laskettiin korrelaatioita, keskihajontoja ja keskiarvoja. Regressioanalyysin avulla tutkittiin yksittäisten pankkien suhdetta euriborkorkoihin. Aineisto on peräisin European Banking Federationin euribor-ebf Internet-sivuilta ja se sisältää euriborkorot ja pankkien noteeraukset vuoden 2012 jokaiselta arkipäivältä. Tutkimus on rajattu tarkastelemaan kuutta eri noteeraajapankkia ja kahta euriborkorkoa. Tutkimuksessa ei saatu varmuutta, onko jokin tarkastelun pankeista yrittänyt manipuloida euriborkorkoja. Societe Generalen noteerauksista löytyi erikoinen poikkeus, mutta kirjoitustyön aikana ilmeni, että manipuloinnin todistaminen on erittäin hankalaa. Pankkien noteeraukset koroista ovat trendiltään samanlaisia, silti eroja pankkien väliltä löytyi. Toisten pankkien noteerausten muutokset selittävät euriborin muutoksista enemmän kuin toiset. Kolmen kuukauden euribor on kahdentoista kuukauden euriboria voimakkaammin laskeva, kun korot ovat laskussa yleisellä tasolla. Euriborien noteerausjärjestelmä on parempi kuin liborkoron vastaava, koska noteeraajapankkeja on selvästi enemmän. Silti se voisi olla parempi, jos noteeraukset perustuisivat pankkien todellisiin luotonantokorkoihin mielipiteiden sijaan.