"Get the deeds done" : the development of an electronic orientation plan : a case study in Espoo City
Ticklén, Marion (2013)
Ticklén, Marion
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120419839
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120419839
Tiivistelmä
Lähes kaikki ovat olleet tekemisissä työhön perehdytyksen kanssa. Kaikilla, jotka ovat, on yleensä joku mielipide siitä. Aihe sähköisen perehdytyssuunnitelmamallin kehittämisestä nousi Espoon Avokuntoutuspalvelujen sisältä, henkilöstöltä. Vaikka lainsäädäntö määrittää työhön perehdytyksen pakolliseksi, se ei takaa onnistunutta ja toimivaa perehdytystä. Perehdytyksen kehittämiselle tuntui olevan selkeä tarve. Espoon Avokuntoutuspalvelut palvelee koko Espoota antaen palveluita kuntoutuksessa ja apuvälinepalveluissa.
Aihetta on tässä tutkimuksessa lähestytty ensin asettamalla tutkimuskysymykset ja valitsemalla tutkimusmenetelmät. Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus ja se toteutettiin tapaustutkimuksena, sillä sen tutkimusmateriaali keskittyi vain Espoon Avokuntoutuspalveluihin. Tutkimus vastaa kysymyksiin ”millaista on hyvä perehdytys” ja millainen on hyvä perehdytyssuunnitelma”. Tutkimusmateriaali kerättiin sähköisellä henkilökunnalle osoitetulla kyselyllä. Tutkimustuloksia analysoitiin käyttämällä SWOT-analyysiä työkaluna.
Tutkimuksen tulokset osoittavat että perehdytyksen kehittämiselle on tarvetta. Vastaukset ovat hyvin homogeenisia ja tukevat tutkimuksen luotettavuutta. Erityisesti kirjallisen ja ajantasaisen materiaalin, seurannan sekä järjestelmällisen tutor-järjestelyn puuttuminen korostuvat vastausmateriaalissa. Johtopäätöksenä tutkimuksesta voidaan katsoa että sähköisessä perehdytyssuunnitelmassa oleellisen tärkeitä asioita ovat kaikki asiat kattava perehdytys sekä järjestelmällinen perehdytyksen seuranta. Kirjallisen materiaalin tulee olla saatavilla kaikesta perehdytyksestä ja sitä tulee päivittää säännöllisesti. Tutoroinnin tulisi olla vakiintunut käytäntö.
Tutkimuksen tuloksena syntyi malli sähköiselle perehdytyssuunnitelmalle. Malli perustuu tutkimuksen kyselyn tulokseen. Vastausten mukaan hyvä perehdytys on järjestelmällistä, ajantasaista, yksilöllistä ja sitä seurataan.
Aihetta on tässä tutkimuksessa lähestytty ensin asettamalla tutkimuskysymykset ja valitsemalla tutkimusmenetelmät. Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus ja se toteutettiin tapaustutkimuksena, sillä sen tutkimusmateriaali keskittyi vain Espoon Avokuntoutuspalveluihin. Tutkimus vastaa kysymyksiin ”millaista on hyvä perehdytys” ja millainen on hyvä perehdytyssuunnitelma”. Tutkimusmateriaali kerättiin sähköisellä henkilökunnalle osoitetulla kyselyllä. Tutkimustuloksia analysoitiin käyttämällä SWOT-analyysiä työkaluna.
Tutkimuksen tulokset osoittavat että perehdytyksen kehittämiselle on tarvetta. Vastaukset ovat hyvin homogeenisia ja tukevat tutkimuksen luotettavuutta. Erityisesti kirjallisen ja ajantasaisen materiaalin, seurannan sekä järjestelmällisen tutor-järjestelyn puuttuminen korostuvat vastausmateriaalissa. Johtopäätöksenä tutkimuksesta voidaan katsoa että sähköisessä perehdytyssuunnitelmassa oleellisen tärkeitä asioita ovat kaikki asiat kattava perehdytys sekä järjestelmällinen perehdytyksen seuranta. Kirjallisen materiaalin tulee olla saatavilla kaikesta perehdytyksestä ja sitä tulee päivittää säännöllisesti. Tutoroinnin tulisi olla vakiintunut käytäntö.
Tutkimuksen tuloksena syntyi malli sähköiselle perehdytyssuunnitelmalle. Malli perustuu tutkimuksen kyselyn tulokseen. Vastausten mukaan hyvä perehdytys on järjestelmällistä, ajantasaista, yksilöllistä ja sitä seurataan.