Hengitä, kamera käy! : läsnäolo kameran edessä hahmometodin lähtökohdista
Jalasmaa, Pauliina (2013)
Jalasmaa, Pauliina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319815
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319815
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni käsittelee läsnäoloa kameran edessä hahmometodin lähtökohdista. Haluan löytää uudenlaisia tapoja auttaa esiintyjää kohti aidompaa olemista kameran edessä ja samalla havainnoida omaa läsnäoloani ohjaajana. Olen kiinnostunut hahmometodin mahdollisuuksista työkaluna työpaja- ja esiintymisvalmennusmielessä, mutta myös lähestymistapana tehtäessä kokonaista teosta, kuten elokuvaa.
Työni keskiössä on järjestämäni esiintymislaboratorio, jossa tutkin neljää koehenkilöä erikseen kameran edessä. Olen nostanut esille laboratorioissa tapahtuneita asioita ja ilmiöitä dokumentaarisella otteella ja reflektoinut niitä. Neljä tarkempaa tutkimuskysymystäni olivat: 1) kuinka hahmoterapian teoria näyttäytyy käytännön tekemisessä 2) tunnistanko koehenkilön defenssejä eli tapoja välttää läsnäoloa 3) miten artikuloimme tästä ja 4) miten ohjaajan rooli näyttäytyy laboratoriossa. Mikko Kouki, vapaamuotoisessa haastattelussaan vastaa minulle kysymyksiini läsnäolosta elokuvassa ammattinäyttelijän näkökulmasta.
Esittelen työssäni ensin hahmometodin sijoittumista taiteen kentässä ja avaan sen taustaa ja ydintermistöä, jonka jälkeen kerron laboratorioni tutkimusasetelmasta ja siihen vaikuttaneista tekijöistä. Tämän jälkeen vuorossa on laboratoriotyöskentelyn purku ja tulokset sekä näyttelijä Mikko Koukin haastattelu. Lopuksi totean hahmometodin käyttökelpoisuuden läsnäolon tutkimisessa ja monipuolisena ohjaajan työkaluna.
Työni keskiössä on järjestämäni esiintymislaboratorio, jossa tutkin neljää koehenkilöä erikseen kameran edessä. Olen nostanut esille laboratorioissa tapahtuneita asioita ja ilmiöitä dokumentaarisella otteella ja reflektoinut niitä. Neljä tarkempaa tutkimuskysymystäni olivat: 1) kuinka hahmoterapian teoria näyttäytyy käytännön tekemisessä 2) tunnistanko koehenkilön defenssejä eli tapoja välttää läsnäoloa 3) miten artikuloimme tästä ja 4) miten ohjaajan rooli näyttäytyy laboratoriossa. Mikko Kouki, vapaamuotoisessa haastattelussaan vastaa minulle kysymyksiini läsnäolosta elokuvassa ammattinäyttelijän näkökulmasta.
Esittelen työssäni ensin hahmometodin sijoittumista taiteen kentässä ja avaan sen taustaa ja ydintermistöä, jonka jälkeen kerron laboratorioni tutkimusasetelmasta ja siihen vaikuttaneista tekijöistä. Tämän jälkeen vuorossa on laboratoriotyöskentelyn purku ja tulokset sekä näyttelijä Mikko Koukin haastattelu. Lopuksi totean hahmometodin käyttökelpoisuuden läsnäolon tutkimisessa ja monipuolisena ohjaajan työkaluna.