Patient Education Among Patients with Parkinson’s Disease
Bikmullina, Rozaliya; Vilpponen, Zhanna (2013)
Bikmullina, Rozaliya
Vilpponen, Zhanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319802
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319802
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on ollut kuvata Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden ohjausta. Tavoitteena on ollut parantaa hoitotyön laatua ja lisätä Parkinson-potilaiden tietämystä sairaudestaan ja siten parantaa potilaiden arkea. Opinnäytetyön painopiste on ollut potilaiden ohjauksen sisällössä ja menetelmissä.
Yhteensä 25 tutkimusartikkelia on valittu analysoitavaksi CINAHL ja MEDLINE tietokannoista (n = 23) sekä manuaalisella haulla (n = 2). Tulokset esitetään kirjallisuuskatsauksen muodossa. Ensin on kuvattu ohjauksen sisältöä ja sen jälkeen ohjauksen menetelmiä.
Analysoitujen artikkeleiden keskeinen viesti on, että Parkinson-potilaiden ohjauksen sisältö vaihtelee potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan, riippuen taudin etenemisestä sekä tarvittavista tukipalveluista. Ohjauksen sisältöön kuuluu tietoa lääkkeellisestä, lääkkeettömistä sekä kirurgisesta hoidosta. Kirjallisuudessa eniten huomiota saa taudin lääkkeellinen hoito, jolloin ohjaus sisältää tietoa lääkityksen toteuttamisesta ja lääkityksen mahdollisista haittavaikutuksista. Lääkkeettömillä keinoilla, kuten fysio-, toiminta- ja puheterapialla, ruokavalio-ohjauksella sekä psykoterapialla, on osoitettu olevan tärkeä osa potilaiden hoidossa. Kirurginen hoito on mainittu muutamissa artikkeleissa ja yksi artikkeli kuvailee Parkinson-potilaan ohjausta leikkaushoitoa varten (aivojen syvien osien sähköstimulaatio - DBS). Ohjauksessa tulee painottaa toimintakyvyn ylläpitämistä eikä niinkään kaikkien oireiden poistamista. Tärkeäksi osaksi potilaan hyvää ohjausta ja hyvän hoidon onnistumista on todettu potilaan ja omaisten/hoitajien aktiivinen osallistuminen hoidon suunnitteluun ja sen järjestämiseen.
Käytettyjä ohjausmenetelmiä ovat olleet ryhmäohjaus, henkilökohtainen ohjaus, kirjallisen ja videomateriaalin käyttö, luotettavien internetlähteiden ja sähköisten terveyspalveluiden käyttö sekä itsehoito-ohjelmien käyttö.
Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden ohjauksesta näyttäisi olevan niukasti tutkimustietoa, erityisesti lääkkeettömistä hoitomuodoista. Tässä työssä on esitetty joitain suosituksia potilasohjaukseen hoitotyössä käytettäviksi.
Yhteensä 25 tutkimusartikkelia on valittu analysoitavaksi CINAHL ja MEDLINE tietokannoista (n = 23) sekä manuaalisella haulla (n = 2). Tulokset esitetään kirjallisuuskatsauksen muodossa. Ensin on kuvattu ohjauksen sisältöä ja sen jälkeen ohjauksen menetelmiä.
Analysoitujen artikkeleiden keskeinen viesti on, että Parkinson-potilaiden ohjauksen sisältö vaihtelee potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan, riippuen taudin etenemisestä sekä tarvittavista tukipalveluista. Ohjauksen sisältöön kuuluu tietoa lääkkeellisestä, lääkkeettömistä sekä kirurgisesta hoidosta. Kirjallisuudessa eniten huomiota saa taudin lääkkeellinen hoito, jolloin ohjaus sisältää tietoa lääkityksen toteuttamisesta ja lääkityksen mahdollisista haittavaikutuksista. Lääkkeettömillä keinoilla, kuten fysio-, toiminta- ja puheterapialla, ruokavalio-ohjauksella sekä psykoterapialla, on osoitettu olevan tärkeä osa potilaiden hoidossa. Kirurginen hoito on mainittu muutamissa artikkeleissa ja yksi artikkeli kuvailee Parkinson-potilaan ohjausta leikkaushoitoa varten (aivojen syvien osien sähköstimulaatio - DBS). Ohjauksessa tulee painottaa toimintakyvyn ylläpitämistä eikä niinkään kaikkien oireiden poistamista. Tärkeäksi osaksi potilaan hyvää ohjausta ja hyvän hoidon onnistumista on todettu potilaan ja omaisten/hoitajien aktiivinen osallistuminen hoidon suunnitteluun ja sen järjestämiseen.
Käytettyjä ohjausmenetelmiä ovat olleet ryhmäohjaus, henkilökohtainen ohjaus, kirjallisen ja videomateriaalin käyttö, luotettavien internetlähteiden ja sähköisten terveyspalveluiden käyttö sekä itsehoito-ohjelmien käyttö.
Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden ohjauksesta näyttäisi olevan niukasti tutkimustietoa, erityisesti lääkkeettömistä hoitomuodoista. Tässä työssä on esitetty joitain suosituksia potilasohjaukseen hoitotyössä käytettäviksi.