Kalatalouden koulutusohjelman markkinointiviestintäsuunnitelma
Törmälä, Hanna-Reetta (2013)
Törmälä, Hanna-Reetta
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319786
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319786
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on luoda Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistolle suuntaviivoja, kuinka kalatalouden koulutusohjelmaa voisi markkinoida tulevaisuudessa mahdollisimman tehokkaasti. Kyseiselle koulutuslinjalle ei ole viime vuosina hakeutunut niin paljoa opiskelijoita kuin aikaisemmin, joten koulutusohjelman markkinointiviestintään on aiheellista panostaa. Kehittämistehtävänäni oli laatia kalatalouden koulutusohjelmaan markkinointiviestintäsuunnitelma. Suunnitelman laatimisessa hyödynsin kolmesta tutkimuksesta saamaani tutkimusaineistoa sekä teoriaosuutta. Teoreettisessa viitekehyksessä avaan markkinointiviestinnän käsitteen ja sen eri keinot sekä perehdyn markkinointiviestinnän suunnitteluprosessin eri vaiheisiin.
Markkinointiviestintäsuunnitelman pohjaksi keräsin aineistoa sekä kvantitatiivisella että kvalitatiivisella menetelmällä. Kvantitatiivinen tutkimusosuus koostui lokakuussa 2013 suoritetusta opiskelijakyselystä, joka suunnattiin kalatalouden koulutusohjelmassa kyseisenä ajankohtana opiskeleville henkilöille. Kvantitatiivista tutkimusta täydensi lokakuussa 2013 tehty kvalitatiivinen tutkimus, jossa keräsin aineistoa kahdella aineistonkeruumenetelmällä. Haastattelututkimuksessa haastattelin kolmea kalatalouden koulutusohjelman opiskelijaa, koulutusohjelmassa opettavaa lehtoria sekä oppilaitoksen markkinointiassistenttia. Havainnointitutkimuksessa tutkin kolmen muun kalatalouden opetusta tarjoavan oppilaitoksen digitaalista markkinointiviestintää kyseisen koulutusohjelman osalta.
Tutkimustulosten perusteella tarkempi markkinointiviestinnän kohdentaminen, täsmällisempi viestintäkeinojen käyttö sekä sanoman muodon ja sisällön suunnittelu kohderyhmää paremmin palvelevalla tavalla ovat tärkeässä asemassa suunnitellessa kalatalouden koulutusohjelman markkinointiviestintää. Kohderyhmäasettelussa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti niihin henkilöihin, joilla on jo taustalla kalastusharrastus tai kalatalouteen liittyvä työpaikka. Viestinnän kanavissa painoarvoa tulisi antaa erityisesti digitaalisiin viestintäkanaviin sekä alan harrastelehdissä viestimiseen. Sanoman esittämisessä havainnollistavat valokuvat ja videot ovat paras tehokeino, ja sanoma pitäisi esittää totuudenmukaisesti ja mahdollisimman informatiivisesti. Markkinointiviestinnän onnistumiseen kannalta nämä kolme vaihetta ovat suunnitelman kulmakivet, jotka pohjautuvat markkinointiviestinnän tavoitteisiin ja joille budjetti antaa raamit. Markkinointiviestinnän suunnitelmallinen seuranta ja arvioiminen mahdollistavat tavoitteiden saavuttamisen arvioinnin sekä toiminnan kehittämisen jatkossa.
Markkinointiviestintäsuunnitelman pohjaksi keräsin aineistoa sekä kvantitatiivisella että kvalitatiivisella menetelmällä. Kvantitatiivinen tutkimusosuus koostui lokakuussa 2013 suoritetusta opiskelijakyselystä, joka suunnattiin kalatalouden koulutusohjelmassa kyseisenä ajankohtana opiskeleville henkilöille. Kvantitatiivista tutkimusta täydensi lokakuussa 2013 tehty kvalitatiivinen tutkimus, jossa keräsin aineistoa kahdella aineistonkeruumenetelmällä. Haastattelututkimuksessa haastattelin kolmea kalatalouden koulutusohjelman opiskelijaa, koulutusohjelmassa opettavaa lehtoria sekä oppilaitoksen markkinointiassistenttia. Havainnointitutkimuksessa tutkin kolmen muun kalatalouden opetusta tarjoavan oppilaitoksen digitaalista markkinointiviestintää kyseisen koulutusohjelman osalta.
Tutkimustulosten perusteella tarkempi markkinointiviestinnän kohdentaminen, täsmällisempi viestintäkeinojen käyttö sekä sanoman muodon ja sisällön suunnittelu kohderyhmää paremmin palvelevalla tavalla ovat tärkeässä asemassa suunnitellessa kalatalouden koulutusohjelman markkinointiviestintää. Kohderyhmäasettelussa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti niihin henkilöihin, joilla on jo taustalla kalastusharrastus tai kalatalouteen liittyvä työpaikka. Viestinnän kanavissa painoarvoa tulisi antaa erityisesti digitaalisiin viestintäkanaviin sekä alan harrastelehdissä viestimiseen. Sanoman esittämisessä havainnollistavat valokuvat ja videot ovat paras tehokeino, ja sanoma pitäisi esittää totuudenmukaisesti ja mahdollisimman informatiivisesti. Markkinointiviestinnän onnistumiseen kannalta nämä kolme vaihetta ovat suunnitelman kulmakivet, jotka pohjautuvat markkinointiviestinnän tavoitteisiin ja joille budjetti antaa raamit. Markkinointiviestinnän suunnitelmallinen seuranta ja arvioiminen mahdollistavat tavoitteiden saavuttamisen arvioinnin sekä toiminnan kehittämisen jatkossa.